SkinwalkerERJ-II, HANN-II
| Lempinimi | Skidi |
| Rotu, sukupuoli | hannover, ori |
| Syntymäaika | 07.08.2018 |
| Säkä, väri | 173cm, ruunikko |
| Maahantuoja | Pauwau Showjumpers |
| Omistaja | Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers |
| Painotus | Esteratsastus |
| Koulutustaso | 140cm |
| Rekisterinumero | VH19-011-0165 |
| hevonen on täyttänyt 8 vuotta 07.08.2019 Kuvat © tallin omaisuutta | |
03/24 HANN-II tilaisuus
Luonnekuvaus
Skinwalker eli tutuille vain Skidi, saattaa olla hämmentävä tapaus. Kun puhutaan Skidistä, sitä voisi kuvitella löytävänsä pienen ja siron hevosen, mutta vastassa onkin iso ja jytky ori. Skidin lempinimi kuvaa enemmän luonnetta kuin ulkonäköä, sillä Skidi on hyvin lapsellinen tapaus, sekä koheltaa minkä kerkeää ison ruhonsa kanssa. Hoitaessa kaikkea pitäisi maistella ja syödä, joten pipot, hanskat, harjat ja muut suositellaan pitämään orin ulottumattomissa. Herkkujen kerjäämisessä Skidi on tallin paras, mutta muuten hoitaessa ori on mukava tapaus.
Ratsuna Skidi on vähän haastava tapaus. Orin keskittymiskyky on lapsen luokkaa, joten töitä keskittymisen eteen saa tehdä tosissaan. Sen lisäksi Skidi olisi koko ajan koheltamassa. Sileällä orin koivet tuntuvat menevän solmuun kun yrittää vähänkään jotain erikoisempaa kuin pohkeenväistö. Esteillä Skidi on aina menossa, välillä turhankin kovaa. Jos orin päästää painelemaan miten lystää, tulee puomit noin sadan prosentin varmuudella alas. Kun Skidin saa keskittymään ja kuulolle, on se oikein hyvä esteratsu. Tosin aikaluokkiin siitä ei juurikaan ole, vaikka vauhtia löytyisi.
Skidi on helppo matkustaja ja se ei juurikaan välitä, onko vieressä ori vai tamma. Ori ei oikein aina tajua tammojen viehätystä, mikä tietysti on vain kätevää kisareissuilla ja muutenkin. Skidillä ei ole ollut tarvetta ruveta esittämään tammoille, vaan sen kanssa pystyy menemään ihan rauhassa ohi. Kisapaikoilla Skidi on vain utelias kaikesta menosta, eikä juurikaan stressaa. Verryttelyssä saa tehdä saman työn kuin kotonakin, eli ori täytyy saada keskittymään, muuten voi sanoa hyvästi hyvälle radalle. Toisinaan kisoissa voi olla helpompi saada ori keskittymään, toisinaan taas ei.
|
i. Scars and Souvenirs hann, m, 175cm |
ii. Swap Meat | iii. evm |
| iie. evm | ie. Vanilla Gelato | iei. evm |
| iee. evm | ||
|
e. Roadkill hann, rn, 170cm |
ei. Roadrunner | eii. evm |
| eie. evm | ee. Nightshifter | eei. evm |
| eee. evm |
Kilpailutulokset
| Esteratsastus | vt. / | ||
| Ominaisuuspisteet (ERJ) | Kuuliaisuus ja luonne | ||
| Hyppykapasiteetti | Rohkeus |
Päiväkirja ja valmennukset
15.01.2021 - Lunta tulvillaan (kirjoittajana omistaja)
Talvi oli Skidin ratsastuksen kannalta haastavaa aikaa, sillä ratsastukset tapahtuivat maneesissa ja siellä sille ei ollut niin paljoa tilaa, kuin kentällä. Ei meidän maneesi pieni ollut missään nimessä, mutta siellä oli kuitenkin neljä seinää vastassa ja se tuntui ahtaammalta. Kentät taas olivat suuria, ei niin umpinaisia seiniä ja tilaa aitojen toisellakin puolella. Hallikisatkin ovat haastavia Skidille, sillä tiet olivat lyhyempiä ja se ei isona hevosena aina mahtunut kaikkiin väleihin.
Viime päivinä täällä oli tullut yllättävän paljon lunta, joten hevoset olivat kaikki ihan kahjoja. Tosin osa ei voinut sietää lunta, joten ne nyrpistelivät turpiaan ja eivät olisi halunneet ulos. Hemmoteltuja hevosia ilmeisesti. Skidi oli ihan innoissaan lumesta, koska sehän on kuin pikkupoika. Jos siltä olisi kysytty, se olisi halunnut mennä kentälle riehumaan lumeen. Mutta sen sijaan suunnattiin maneesiin treenaamaan. Tai ainakin yrittämään, koska mitään takeita onnistumisesta ei olisi. Sitä ei koskaan ollut tämän hevosen kanssa, joten lähdettiin vähän aina matalilla odotuksilla liikenteeseen.
Alkuun sai taas tehdä urakalla hommia, että Skidin sai keskittymään työntekoon. Se ei taaskaan tullut helpolla, joten aikaa alun säätöihin sai käyttää ihan reilusti. Eikä siitä silti meinannut tulla mitään, sillä tuntui, että alla oli nuori kasvuvaiheessa oleva hevonen. Ei 140 sentin luokkia hyppäävä aikuinen hevonen. Skidin jalat olivat taas aivan solmussa. Viimeisetkin toivon rippeet onnistuneesta työskentelystä valuivat maneesin pohjalle, kun lumet tulivat rymisten maneesin katolta alas. Skidillä meni pasmat lopullisesti sekasin ja sai säikähdyshepulin, josta toipumiseen me käytettiinkin sitten loppu työskentelyaika. Eihän siinä kunnon työskentelyä halunnutkaan tehdä. Joten se ratsastuskerta oli melkoinen floppi, mutta ainakin sai hevonen liikuntaa säntäillessään holtittomasti pitkin maneesia. Ja itse roikuin vain mukana.
07.07.2020 - Uittoreissu (kirjoittajana omistaja)
Kesä oli osoittautunut tähän asti melko lämpimäksi, joten helteet eivät tulleet yllätyksenä. Se vain aiheutti ruuhkaa ilmastoidussa, viileässä maneesissa. Vaikka kentät ei pölissyt hyvien kastelujärjestelmien ansiosta, ketään ei huvittanut vääntää kentällä mitään. Maastossakin käytiin paljon, koska kellään ei ollut energiaa ja intoa treenata kunnolla. Helle tuntui sulattavan kaiken ja kaikki. Koska meillä oli uittomahdollisuus, nyt sitä käytettiin paljon hyödyksi. Joten se oli tämän päivän suunnitelma myös Skidin kanssa.
Hölmö ori oli innoissaan lähdössä metsän viileyteen, sillekkin otti helle koville. Skidin selkä oli kivan leveä moneen muuhun tallin hevoseen verrattuna, joten ilman satulaa meno oli jopa mukavaa. Heiluttelin paljaita jalkojani ilmassa, hikinen hevonen ei tuntunut mukavalta jalkoja vasten. Skidi eteni tasaisesti kohti uittopaikkaa, vaikka oltiinkin matkassa keskenämme. Orin askellajitkin ovat sen verran tasaiset ja ori luotettava maastossa, että uskalsin mennä muutakin kuin käyntiä. Ravi ja laukka sujuivat vallan mainiosti, vaikkei niitäkään lämmön takia voinut hirveän pitkiä pätkiä tehdä.
Kun me päästiin uittopaikalle, Skidi tuijotti vettä ensin järkyttyneenä. Vaikka se onkin ihan jopa uinut, mutta tämä fakta pääsi orilta unohtumaan. Pienen suostuttelun jälkeen uskallettiin jo kastaa kaviot veteen. Sitten alkoi leikkiminen. Ori kuopi vettä innoissaan ja sitä roiskuikin ihan huolella ympäriinsä. Yhtäkkiä Skidi hyökkäsi syvemmälle, jolloin meinasi itselläni tasapaino pettää. Onneksi ei kuitenkaan, vaan sain tarrattua harjasta kiinni, ennen kuin meinasin luisua selästä alas. Koska Skidillä kokoa löytyi, joutui se aika pitkälle menemään, jotta pääsi ihan kunnolla uimaan. Hetken päästä kuitenkin ori jo ihan ui. Vaikka alkuun oltiinkin kovin järkyttyneitä, nyt Skidi muisti, millainen vesipeto se oikeasti olikaan. Ja vaikka vesi olikin melko lämmintä, se viilensi silti omalla tavallaan.