Muskottipähkinäsoturi

Kuvaus

Muskottia kuvaa hyvin sanapari pieni ja pippurinen. Läsipäällä on pieni koko, mutta suuri ego. Välillä tuntuu, ettei sen päästä löydy mitään muuta kuin komea läsi. Muskotti on välillä semmoinen älykääpiö, kauniisti sanottuna. Orin kanssa tarvitsee rautaiset hermot ja erittäin, erittäin pitkän pinnan. Muskotin temppukokoelmiin kuuluu ties mitä, jotka ajaa nopeasti yhden sun toisenkin hulluuden partaalle. Hoitaessa ori kiusaa minkä kerkeää. Heittelemällä harjoja, näykkimällä leikkisästi hoitajaansa, kuopimalla ja jos se on käytävällä ketjuissa kiinni niin niitä helisyttelemällä saa aikaan tosi kivan äänen. Varuestaessa tietysti pitää pullistella ja suuta ei tahdota avata. Paitsi kun hoitaja on räjähtämäisillään, Muskotti tajuaa avata sopivasti suunsa.

Ratsastaessa alkukävelyt sujuvat ongelmitta, mutta heti jos kerätään vähän ohjia tai pitäisi tehdä jotain, ei meinaa mistään tulla mitään. Jääräpäinen suomenpienhevonen ei liikahda, ellei siltä pyydä heti alusta asti kunnolla. Jos alkukävelyissä se saa kuvan että nyt löysäillään, niin sitten aivan varmasti löysäillään. Muskotti lähtee helposti viemään toiseen suuntaan kuin mihin ollaan menossa, joten jos sen antaa tehdä sen kerran niin seuraavalla kerralla se tekee saman. Mutta kun vaatii ja pistää orin kunnolla töihin, Muskotista saa esille aivan upean kouluratsun. Pieneltä orilta löytyy liikettä, kunhan sen vain saa kaivettua esiin. Läsipää isoine sukkineen onkin komea näky kun se menee kunnolla. Esteet ja maasto on sitten taas kivaa vaihtelua välillä, mutta niissä mennään sitten kovaa ja ilman kunnon hallintaa.

Lastatessakin Muskotti yrittää keksiä jotain jekkuja, mutta astelee kuitenkin kiltisti ramppia pitkin sitten lopulta. Matkustamisessa ei ole ongelmaa ja silloin ori ottaakin rauhassa. Joskus se toki kiusaa kanssamatkustajiaan, mutta ei mitenkään erityisen pahasti. Vieraissa paikoissa temppuilu jatkuu ihan yhtä lailla kuin kotonakin, mutta se kertoo vain ettei Muskotti stressaa ollenkaan. Pieni ori on kuin kotonaan missä vaan. Paitsi se haluaa aina ison karsinan, mikään pieni ponikokoisten karsina ei kelpaakaan. Taas voidaan vain sanoa, pieni koko, mutta suuri ego.

Sukutaulu

Kilpailut

Jälkeläiset

Päiväkirja

Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by evia & Milja (muokkaus © Varismäki)   |  Ulkoasun kuva © Vähäpelto