CardosoERJ-I, HANN-II

Lempinimi	Dodo
Rotu, sukupuoli	hannover, ori
Syntymäaika	21.05.2017
Säkä, väri	169cm, ruunikonkimo
Maahantuoja	Kastanjeholm
Omistaja	Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus	Esteratsastus
Koulutustaso	160cm
Rekisterinumero	VH20-011-0037
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 21.11.2019 Kuvat © tallin omaisuutta

08/22 ERJ-I tilaisuus
10/23 HANN-II - tilaisuus

Luonnekuvaus

Dodo saattaa näyttää leppoisalta kaverilta ja sen lempinimikin on hiukan hassu, mutta oikeasti ori onkin hieman haastavammasta päästä. Se tykkää esitellä hoitaessa hampaitaan, vaikka ei kyllä oikeasti ole koskaan niitä iskenyt ihmiseen. Hoitotoimenpiteet yritetään yleensä tehdä mahdollisimman nopeasti, sillä Dodo ei niistä selkeästi oikein perusta. Muut varusteet sille saa kohtuullisesti päälle, mutta satulointi on aina yksi iso haaste. Dodo ei ole pienimmästä päästä, joten satulaa ei noin vain heitetä muutenkaan sen selkään. Sen lisäksi ori tykkää luikerrella aina alta pois ja siinä se onkin yllättävän vikkelä. Kaikki on tutkittu, että satula on sopiva ja se ei paina tai hierrä mistään, myös ettei orin selässä ole mitään vikaa. On todettu, että se on vain Dodon outo tapa.

Ratsuna Dodo on hieman helpompi, tai siis lähinnä esteillä. Kouluratsastus on kuolettavan tylsää, sillä ori olisi sitä mieltä, ettei tarvitse mennä käyntiä nopeampaa. Sekin on sellaista laahustusta. Orin hämäykseksi yleensä kentällä onkin esteitä, joten se ei oikein koskaan tiedä, koska pääsisi hyppäämään. Esteillä sitten vauhtia riittää vähän turhankin paljon ja Dodolla ei tunnu olevan mitään itsesuojeluvaistoa. Se vetää oikeastaan aina täysiä, ellei sitä saa jollain ihmeellä hieman rauhoiteltua. Ori onkin aika haka aikaluokissa, mutta saattaa ottaa vauhdin takia herkemmin puomeja matkaansa. Joskus se kuitenkin jopa keskittyy ja ottaa rauhassa, mutta yleensä Dodon motto on, että pois alta kivet ja männynkävyt. Ihmisten ei kannatakaan osua Dodon reitille, sillä se ei varo kyllä yhtään.

Matkustajana Dodo on jälleen hieman hankala. Se vaatii oman tilansa kuljettaessa, vaikka onneksi lastautuukin helposti. Kisapaikoilla on samat ongelmat kuin kotonakin hoidettaessa, sekä satuloidessa. Välillä on hieman noloa, kun hevonen melkein juoksee karkuun satulaa. Monet yleensä kyllä unohtaa nämä viat ja ongelmat, kun orin näkee esteradalla kiitämässä. Onneksi sillä on hyvä hyppytekniikka, muuten Dodon hillitön vauhti voisi olla turhan vaarallista.

i. Cantor hann, rnkm, 167cm	ii. Carpe Noctum hann, rnkm 169cm	iii.
		iie.
	ie. Vienna hann, rtkm, 165cm	iei.
		iee.
e. Evie hann, trn, 171cm	ei. Elegants hann, m, 173cm	eii.
		eie.
	ee. Fancyna hann, rn, 167cm	eei.
		eee.

10.10.2021	hann-t. Pauwau Cornelia	e. Castlewoods Nefertiti	VH21-011-0415
25.04.2021	hann-o. Pauwau Chester	e. Weltraum Luxus	VH21-011-0126

i. Dodon isä Cantor on kokenut urallaan paljon epäonnea. Kimolla orilla olisi vain taivas ollut rajana, mutta loukkaantumiset sotkivat aina suunnitelmat. Hieman hankalaksi kuvailtu ori aloitti oikein lupaavasti kilpauransa esteradoilla, mutta joutui nopeasti sairaslomalle. Siltä palattuaan Cantor pysyi kunnossa useamman vuoden, mutta loukkaantui uudestaan. Se aina välillä palaili takaisin kilparadoille, sillä sitä se rakasti yli kaiken ja oli oikein hyvä. Aina se palasi takaisin samalle tasolle, mutta kun sairaslomia tuli liikaa, siirrettiin komea ori siitospuolelle kokonaan. Cantorilla on kaunis lista jälkeläisiä, jotka ovat jatkaneet siitä mihin ori itse jäi.

ii. Cantorin tavoin kimo Carpe Noctum oli näyttävä ori. Se ihastutti ulkonäöllään ja taidoillaan, vaikka luonteessa olisikin ollut vähän parantamisen varaa. Noctumia käsittelivät vain harvat ja valitut, joiden kanssa se tulikin oikein hyvin toimeen. Esteradoilla kimo loisti, se oli pysäyttämätön. Sijoituksia on pitkä liuta arvokisoista, niinkuin jälkeläisiäkin. Pari muutakin palkintoa kerkesi kerääntyä orin kaappiin. 22-vuotiaana ori mursi jalkansa tarhassa, joten päätettiin Noctum lopettaa. Se oli tehnyt elämänsä aikana jo niin paljon ja energiselle orille kuntoutus olisi ollut haastavaa.

ie. Vienna on niin ikään kimo. Kaunis hannovertamma muutti melkein heti vieroituksen jälkeen Saksan toiselta reunalta toiselle. Sen jälkeen Vienna ei olekaan kotitalliltaan poistunut, sillä se kasvoi samalla tallilla ja jäi siitostammaksi. Tammaa kyllä treenattiin kisauraa silmällä pitäen, mutta kimolla ei vain tuntunut olevan paloa hommaan. Se hyppää kyllä kauniisti, mutta se ei vain ollut Viennan juttu. Emänä taas tamma on aivan loistava, se huolehtii kaikista varsoista kuin omistaan. Se onkin pyöräyttänyt maailmaan neljä kaunista varsaa, mutta nykyään huolehtii muiden varsoista, kun itse jäi eläkkeelle varsomishommista.

e. Evie on suuri tummanruunikko tamma, joka on varusteltu melko kipakalla luonteella. Se ei ole mikään kaikkien käsiteltävissä oleva leppoisa siitostamma, vaan sähäkkä esteratsu. Evietä on voinut nähdä useinkin menemässä 160 senttiäkin esteluokkia, tosin ihan kärkisijoilla tamma ei ole keikkunut. Se on kuitenkin suorittanut tasaisen varmasti kilpailuista toiseen. Tamma teki varsansa nuorena ja aloitteli enemmän sen jälkeen kilpauraansa ja olikin oikein pätevä. Evie on myös kokeillut kenttäratsastusta muutaman startin verran ja se onkin tuntunut tykkäävän maasto-osuudesta, mutta keskittynyt enemmän kuitenkin esteratsastukseen.

ei. Vaikka ori nimeltä Elegants kuulostaa upealta ja hienolta orilta, on tässä tapauksessa totuus hieman toisenlainen. Musta ori on suuri ja kömpelö, mutta varustettu suurella sydämellä. Elegants on iso nallekarhu, jota kaikki rakastavat. Esteillä se ei ole se kaikista upeimman näköinen tai taitavin, mutta se antaa itsestään radalla aina 110%. Koskaan ei ole tämän orin kanssa yrityksen puutteesta jäänyt kiinni. Jälkikasvua orilla ei ole hirveästi, koska kömpelö ori ei ollut ihan ihmisten ykkösorivalinta, vaikka kultainen luonne löytyykin.

ee. Fancyna on juuri sellainen, miltä nimensä kuulostaa. Fancy on melkoinen hienohelma ja tätä kutsutaankin usein prinsessaksi. Ruunikko ilmoittaa selkeästi mielipiteensä asioista, joten ne eivät jää kenellekään epäselviksi. Fancyn suvusta löytyy kenttähevosia, mutta tämän kohdalla ura kaatui veden vihaamiseen. Tammaa ei saa edes pieneen lätäkköön, joten vesiesteet radalla ovat aika ehdoton ei. Rataesteillä Fancy hyppää halutessaan oikein hienosti, mutta kun ei huvita, niin sitten ei mennä. Jälkeläisiä tammalla on kaksi, mutta koettiin, ettei Fancyllä ole ihan hirveästi annettavaa tällä saralla.

Kilpailutulokset

Esteratsastus	vt. 10 / 10
Ominaisuuspisteet (ERJ)	7302.5	Kuuliaisuus ja luonne	3793.04
Hyppykapasiteetti	1754.73	Rohkeus	1754.73

Päiväkirja ja valmennukset

07.06.2022 - Estevalmennus (kirjoittajana omistaja)

Kun mä olin kysellyt kiinnostuneita laittamaan Dodon mulle kuntoon, oli kaikki sanoneet olevansa kiireisiä tai heillä oli joku muu homma kesken. Mua ei sinänsä yllättänyt tämä, koska kyseinen ori ei ole kaikista mukavin hoitaa. Ja mä saatoin hieman tänään vältellä hommaa itsekin, mutta en onnistunut. Joten mä jouduin sitten hommiin ihan itse. Dodo oli ulkona, joten ensimmäinen homma oli hakea se sisälle. Sekin oli aina vähän haastavaa päivästä riippuen ja nyt olikin hankala päivä. Kimo oli kuin lentoon lähdössä ja se olisi singonnut joka suuntaan, joten mä sain olla tarkkana. Orilla oli taluttaessa kokeiltu ties millaisia viritelmiä, mutta parhaiten sen sai pysymään hanskassa orikuolaimen avulla. Tosin silloinkin Dodo kyllä kaikenlaista yrittää.

Talliin selvittiin kuitenkin hengissä, jossa mä päädyin pistämään orin käytävälle kiinni. Se sai myös osan päiväheinistään turvan eteen, jos se vaikka vähän paremmin malttaisi sen kanssa olla hoidettavana. Se ei tosin tuntunut paljoa auttavan, koska vaikka mä yritin olla nopea ja tehokas, niin silti meinasi Dodo ruveta hankalaksi. Ori esitteli hammaskalustoaan taas, tosin onneksi se ei niitä käyttänyt muuhun kuin heiniin. Suojien kanssa mä sain hetken vääntää, etten saisi samalla kaviosta. Jalat heiluivat siihen tahtiin, että me taas keskusteltiin käytöstavoista Dodon kanssa. Satulointiin meillä oli myös etsinnässä tapa, millä sen saisi helpoiten selkään. Mä päätin heittää orille ensin suitset päähän tällä kertaa ja sitten niin sanotusti väärältä puolelta heittää satulan selkään. Mä sain sen tehtyä sen verran vaivihkaa, että kerkesin juuri heittää satulan selkään, ennen kuin Dodo kerkesi väistämään. Ei siihen paljoa olisi tarvittu, että olisi mennyt ohi taas.

Sitten ruvettiin pääsemään asiaan ja vaikein homma olikin nyt saatu hoidettua. Me suunnattiin kentälle estevalmennukseen ja tänään aiheena olisi vesihauta. Meille oli kentälle täksi kesäksi laitettu ihan kunnon vesihauta, joten sitä oltiin treenattu ahkerasti hevosten kanssa. Dodolle vesihauta on ollut aina vähän hankala este, koska se ei ole veden suurin fani. Joten olisi kiva päästä senkin kanssa kunnolla rauhassa treenaamaan tätä estettä, koska niitä aina välillä tuli kisoissa vastaan. Taluttelin Dodoa ensin pari kierrosta maasta, nyt se pysyi jo paremmin käsissä kun tiesi pääsevänsä töihin. Selästä mä kävelin vielä tovin, ennen kuin rupesin keventelemään ravissa ja ottamaan laukkaa reippaasti ympäri kenttää. Mä tykkäsin monen hevosen kanssa ensin niin sanotusti päästellä, jotta hevonen pääsee vertymään ennen kunnon työskentelyä. Tämän verryttelyn jälkeen mä vähän työstin oria kaikissa askellajeissa volteilla ja pienillä väistöillä. Näissä Dodo meinasi ruveta jäkittämään, koska tylsää. Pienen keskustelun jälkeen tähän saatiin taas liikettä.

Sitten me ja valmentaja päästiin hommiin, tosin olihan meidän valmentaja koko ajan seurannut ja välillä heittänyt kommenteja tähänkin mennessä. Verryttelyhypyiksi otettiin paria pienempää pystyä, jotta saatiin Dodo taas hommiin. Vauhtia alkoikin taas löytyä liikaakin, joten yritettiin rakentaa malttia perushyppyihin samalla. Dodoa vain ei semmoinen homma kiinnostanut yhtään. Pian ruvettiin keskittymään sitten vesihautaan. Ensimmäisellä yrityksellä kimo pisti liinat kiinni jo pitkältä, kun se totesi, että sinne ollaan menossa. Tekniikka "suoraan sekaan" ei toiminut, joten me käytiin läheltä vähän ihmettelemässä läheltä. Dodo taisi todeta, että ai tämä oli tämä este. Seuraavalla yrityksellä Dodo lähti kuin tykin suusta ja hyppäsi aivan vailla jarruja haudasta yli. Mä olin onneksi varautunut tähän reaktioon, koska heikompaa olisi voinut hirvittää. Muutama toisto siihen tarvittiin, että ei tullut kieltoa, mutta ei paineltu aivan holtittomasti esteestä yli. Veteenhän Dodo ei missään tapauksessa halunnut osua, joten sitä ei sinänsä tarvinnut pelätä. Vauhtia tosin ehkä hieman. Kun saatiin aikaiseksi ihan kohtuullinen hyppy, jätettiin homma siihen hautumaan ja mä loppuverkkasin orin.