Huckleberry v. HelmwaldERJ-I, HANN-I

Lempinimi	Hukka
Rotu, sukupuoli	hannover, ori
Syntymäaika	02.03.2021
Säkä, väri	168cm, ruunikko
Kasvattaja	Gestüt Helmwald
Omistaja	Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus	Esteratsastus
Koulutustaso	160cm
Rekisterinumero	VH21-011-0085
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 02.09.2021 Kuvat © VV / Vapaasti

12/21 ERJ-I tilaisuus
11/23 HANN-I tilaisuus

Luonnekuvaus

Kun mulle avautui mahdollisuus ostaa Helmwaldista nuori orivarsa, ei mua tarvinnut hirveästi suostutella. Ja Huckleberry v. Helmwaldin ostamista ei ole tarvinnut katua. Orista kasvoi komea ja kapasiteetikas hevonen. Kaikkien onneksi Hukka peri luonnetta enemmän isältään ja onkin kovin hyväkäytöksinen ori. Kipakkuutta siltä kyllä löytyy tarvittaessa, mutta on enemmänkin lempeä nallekarhu. Hoitaminen on helppoa, sillä Hukka nauttii hoitotoimenpiteistä. Ainoastaan kengitys on sen mielestä tylsää, mutta senkin se jaksaa kuitenkin olla.

Ratsuna Hukka on melko helppo, se on herkkä ja kuuntelee tarkasti apuja. Siinä mielessä se on myös hankala, sillä se ottaa avut kovin kirjaimellisesti. Se tekee juuri niinkuin pyydetään, eli ori hämmentyy helposti ristiriitaisista avuista. Kun ratsastaja tietää mitä tekee, onkin Hukka melkoinen peto esteillä. Vauhti on hyvin säädeltävissä ja ruunikko hyppää epäröimättä esteen kuin esteen yli. Onpa ori kokeillut maastoesteitäkin, sillä se menee mihin vain kunhan luottaa ratsastajaansa. Oikea ratsasta saa kuorittua Hukasta vaikka kouluratsunkin, vaikka onhan se estehevosen mielestä vähän tylsää. Maastossa ruunikko on kuin innokas pikkupoika, se ei meinaa pysyä nahoissaan. Silti se on oikein kiltti ja kuuntelee ratsastajaansa.

Lastaaminen on helppoa ja orin voi laittaa omasta puolestaan kenen tahansa viereen. Se tulee toimeen orien, ruunien sekä tammojen kanssa aivan mainiosti. Kisapaikoilla Hukka tykkää hieman esiintyä ja steppailla, mutta se lopettaa sen melko helposti. Se on myös helppo saada keskittymään työntekoon, kun sinne asti päästään. Radalla sitten unohtuukin kaikki muu ja Hukka on täysillä mukana. Ori ei ole se nopein hevonen ja yleensä nopeimmille häviää, mutta se korvaa sitä hyppäämällä pitkälti puhtaasti. Ruunikko on hyvin tarkka jaloistaan, joten turhia puomeja se ei tiputtele alas.

i. Heinrich von Elke hann, rt, 169cm ERJ-I, HANN-I, YLA2, KTK-III, VPVL-II	ii. Arnold von Elke	iii. Janz Kaspar
		iie. Amarant II
	ie. Brunhilde	iei. Rebellion
		iee. Metz von Riesehof
e. Naomi von Diefenbach hann, rn, 169cm ERJ-I, HANN-II, YLA3	ei. Nichtricht	eii. Nikolaus
		eie. Medea von B
	ee. Cher von Diefenbach	eei. Crypto von Diefenbach
		eee. Winter Lust

09.07.2023	hann-t. Pauwau Hesteria	e. Pauwau Winola	VH23-011-0254
18.04.2021	hann-t. Pauwau Hortensia	e. Pauwau Columbine	VH21-011-0128

Kilpailutulokset

Esteratsastus	vt. 10 / 10
Ominaisuuspisteet (ERJ)	6691.54	Kuuliaisuus ja luonne	2616.99
Hyppykapasiteetti	1970.72	Rohkeus	2103.83

Päiväkirja ja valmennukset

02.12.2021 - Joulukuvaukset (kirjoittanut omistaja)

Joulu oli tulossa, joten pitihän sitä ottaa jouluisia kuvia hevosten kanssa. Se oli meillä vähän perinne, tosin hevoset katsottiin sen mukaan, että ketkä siihen soveltuisivat parhaiten. Tänä vuonna yksi kuvattavista oli Hukka. Mä itse varustauduin tonttulakilla ja punaisella jouluneuleella. Hukalle saatiin myös tonttulakki ja kaulaan kimaltava nauha. Hieman oria epäilytti sellainen puunaaminen ja koristeet, mutta kilttinä poikana se ei välittänyt sen enempää. Luntahan meillä oli hieman huonosti ulkona, mutta keli oli muuten nätti. Meidän lisäksi kuvaamaan lähti itse kuvaaja ja yksi tallitytöistä assistentiksi kiinnittämään Hukan huomiota. Me oltiin jo etukäteen päätetty kuvauspaikka ulkona, joten kun oltiin kaikki valmiita, me lähdettiin kohti kuvauslokaatiota.

Hukka kulki kiltisti ja sitä ei häirinnyt yhtään meidän häseltäminen, kun valmistauduttiin kuviin. Mä räpläsin hyvän tovin orin tonttulakkia saadakseni sen asettumaan hyvin ja välillä se lenteli maahankin asti. Toinen juttu olikin saada Hukan korvat höröön kuvissa ja poseeraamaan. Tallityttö loikki, äänteli ihmeellisesti, rapisutteli kaikkea mitä löytyi ja vaikka mitä. Välillä Hukka jopa hetken oli edustavan näköinen, joten jotain kuvia saatiin räpsittyä. Hiljalleen Hukka alkoi tylsistyä selkeästi meidän touhuihin, sillä se päätti maistella mun tonttulakkia. Ja siinä samalla onnistui heilauttamaan omansa roikkumaan otsalleen. Meidän kuvaaja sai varmasti hienoja kuvia, koska kuulin kameran laulavan. Hukka päätti vielä virnuilla kameralle tonttulakki hampaissaan.

Hetken säädön jälkeen tonttulakit oli taas kunnolla ja tallityttö keksi soittaa puhelimestaan hevosen hirnuntaa, niin johan saatiin Hukkaankin ryhtiä. Se kuunteli pää ylhäällä ja korvat hörössä, että mistä hirnunta kuuluu. Lopulta orilla tuntui olevan ihan hauskaa ja tämän aiheuttaman välikohtauksen ansiosta meillä ihmisilläkin riitti huvin aihetta. Kamera oli varmasti täynnä toinen toistaan hienompia epäonnistuneita kuvia. Kun oli tarkistettu, että kamerassa oli edes muutama oikeasti onnistunut kuva, me lähdettiin sisälle lämmittelemään. Vaikka lunta ei ollut, niin pelkässä neuleessa ulkona hilluminen oli hieman viileähköä. Hukka sai palkaksi läjän herkkuja tallissa, sillä se sieti hyvin meidän juttujamme taas. Välillä tuli pohdittua, että kaikkea nuo hevoset saavatkin Pauwaussa kestää.