Pauwau SilverberryERJ-I

Lempinimi	Silvia
Rotu, sukupuoli	hannover, tamma
Syntymäaika	05.07.2020
Säkä, väri	170cm, ruunikko
Kasvattaja	Pauwau Showjumpers
Omistaja	Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus	Esteratsastus
Koulutustaso	150cm
Rekisterinumero	VH20-011-0177
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 05.07.2021 Kuvat © tallin omaisuutta

12/21 ERJ-I tilaisuus

Luonnekuvaus

Pauwau Silverberry on hevonen, jonka kanssa pärjää kunhan pitää säännöistä kiinni. Vanhemmilta peritty tarkkuus asioiden kanssa saattaa tuntua huonolta ominaisuudelta, mutta toisaalta helpottaa tamman kansas työskentelyä. Silvia on helppo hoitaa, kunhan pitää liikkeet rauhallisina ja päähän ei kosketa kuin tietyllä harjalla ja tavalla. Silloin kaikki sujuu alusta loppuun helposti. Silvia on todella tarkka miten sen kanssa toimitaan, muuten se sitten saattaakin todeta, että tänään ei sitten tehdäkään mitään. Tamma on herkkä, joten satulointi pitää tehdä rauhassa ja satulahuopa ehdottomasti laittaa ensin erikseen. Silviassa on hieman draamailijan vikaa, mutta ei onneksi mitenkään hälyttävästi.

Ratsuna tamma on edelleen hyvin tarkka asioista. Sillä ei voi ratsastaa kuka tahansa, vaan se vaatii hyvin tietynlaisen ratsastajan ja ratsastajan tulee olla perillä, millainen Silvia on. Avut pitää olla juuri tismalleen oikeat ja tarkat, koska muuten tammalla menee herkästi hermot. Ja jos avut eivät ole oikeat tai tamma ei niitä ymmärrä, ei yksinkertaisesti tehdä mitään. Se saattaa seistä keskellä kenttää niin kauan, kunnes saa selkeät avut. Esteillä se antaa hieman enemmän anteeksi, mutta vaatii edelleen tarkat avut ja ratsastuksen. Se kieltää herkästi, jos jokin on pielessä. Maastossa Silvia on ihan eri hevonen, siellä se rentoutuu ja unohtaa olevansa pikkutarkka apujen suhteen. Maasto siis toimii hyvänä pään nollauksena.

Silvia matkustaa nätisti, kunhan saa aina oman paikkansa rekasta. Sillä on hyvin selkeä, että joka kerralla pitää olla tietyssä kohdassa rekkaa. Ja myös eväät pitää olla kunnossa, silloin tamma on tyytyväinen oloonsa. Kilpailupaikoilla se tuntuu nyrpistelevän nenäänsä muille, mutta verryttelyssä se jo keskittyy taas saamaan oikeita apuja. Sitä ei haittaa muut hevoset, kunhan ne eivät tule päin. Radalla Silvia pistää parastaan, kunhan edelleen ratsastajalta tulee selkeät ohjeet.

i. Pauwau Subway Wars hann, rnkm, 171cm ERJ-I	ii. Skinwalker ERJ-II	iii. Scars and Souvenirs
		iie. Roadkill
	ie. Bedtime Stories ERJ-I	iei. Beautiful Doom
		iee. Swan Song
e. Melon Madness v. Helmwald hann, trn, 166cm ERJ-I	ei. Monday Madness ERJ-I, HANN-III	eii. Merely Madness
		eie. Initial April
	ee. Heimlich Nera ERJ-I, YLA2	eei. Abweichend
		eee. Lustige K

28.10.2023	hann-o. Pauwau Superstar	i. Wareham Solomon	VH23-011-0379
15.05.2021	hann-t. Pauwau Tigerberry	i. Tigerdrum At	VH21-011-0213
26.01.2021	hann-t. Pauwau Problematic Pomelo	i. Pauwau Psychosocial	VH21-011-0034

Kilpailutulokset

Esteratsastus	vt. 10 / 9
Ominaisuuspisteet (ERJ)	5983.23	Kuuliaisuus ja luonne	2974.41
Hyppykapasiteetti	1516.79	Rohkeus	1492.03

Päiväkirja ja valmennukset

05.06.2021 - Kukkaset (kirjoittajana omistaja)

Me oltiin tultu kisareissulle parin tunnin ajomatkan päähän Pauwausta. Hevosia oli useampi mukana, mutta seuraavaksi olisi vuorossa Silvian rata. Mä päätin ottaa varman päälle ja hoitaa tamman itse, kun kerrankin siihen oli oikeasti aikaa. Ruunikko kun oli hieman herkänpuoleinen sen suhteen, miten asiat hoidetaan. Ei mikään ainakaan kaatuisi siihen, että joku käytti väärää harjaa tai muuta vastaavaa. Mä olin käynyt saman radan ratsastamassa jo parilla hevosella, joten mua hieman jännitti Silvian kannalta. Ei nimittäin olisi sille helpoin tilanne, mutta hevonen kun saatti yllättää.

Mä hoidin ja varustin Silvian huolellisesti, tarkistaen joka ikisen välineen ja tehden kaiken tamman sääntöjen mukaan. Sitten annoin hetkeksi tallitytölle tamman kävelytettäväksi, se kun ei ollut aivan niin tarkkaa puuhaa. Mä kerkesin sillä välin tehdä pari muuta asiaa, ennen kuin kapusin käveletetyn Silvian selkään. Me päästiinkin suoraan verryttelyalueelle ja aloteltiin heti ravissa ja laukassa. Mä katsoin tarkkaan, ettei me ajauduttu liian lähelle muita hevosia tai jotain muuta kamalaa. Ratsastin tarkasti jokaisen askeleen, koska sitä Silvia halusi ja vaati. Tamma tuntui oikein hyvältä verkassa, mutta mulla kyti pieni pelko takaraivossa. Radalla oli nimittäin runsaat määrät kukkia ja ruunikko oli enemmän simppelien koristelujen ystävä. Mä en osannut yhtään arvioida, mitä mieltä tämä tänään olisi kukkasista. Joskus nimittäin ei päästy ensimmäistä estettä pidemälle niiden takia.

Oli meidän vuoro ja mä näytin nopeasti muutaman pahimmista esteistä Silvialle. Toisinaan sille kannatti näyttää ne, toisinaan vain mennä. Tänään mä päädyin näyttämään, koska mulla oli sellainen fiilis. Silvia tuhahteli pahimpien kukkaryppäiden kohdilla, sitä selkeästi ärsytti ne. Mä huokaisin itsekin ja toivoin vain, että me päästäisiin hyppäämään edes muutama este. Miten sä selität muille, että joo, heppa ei tänään hypännyt kukkien takia. Kyseessä on kuitenkin 150 sentin luokkia hyppäävä hevonen. Mun yllätykseksi Silvia lähti hyppäämään sujuvasti ja ilman ongelmia. Me saatiin hyvä vauhti päälle ja oltiin kerrankin täysin samalla aaltopituudella, joten me vain liideltiin esteiden yli. Aika ei ollut paras tänään, mutta me selvittiin ekasta kierroksesta puhtaalla suorituksella, eli seuraavaksi kutsuisi uusinta. Se olisikin sitten toinen juttu, miten sieltä selvittäisiin.