Weltraum LuxusERJ-I, HANN-II

Lempinimi	Wella
Rotu, sukupuoli	hannover, tamma
Syntymäaika	25.08.2020, Saksa
Säkä, väri	167cm, ruunikko
Maahantuoja	Virtuaalinen Hannoveryhdistys
Omistaja	Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus	Esteratsastus
Koulutustaso	140cm
Rekisterinumero	VH20-011-0259
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 25.04.2021 Kuvat © tallin omaisuutta

08/22 ERJ-I tilaisuus
08/23 HANN-II tilaisuus

Luonnekuvaus

Weltraum Luxus eli Wella on monen tykkäämä tamma, sillä se on hyvin simppeli. Jos ei tietäisi paremmin, sitä voisi luulla jopa ruunaksi. Se on leppoisa tapaus ja toimii oikeastaan aina samalla tavalla, joten sen kanssa on helppo tulla toimeen. Wella on hieman outo, sillä monien hevosten säikkyessä ja pitäessä epämiellyttävänä klipperiä, Wella taas rakastaa klipattavana oloa. Muutenkin sen hoitaminen on helppoa, sillä tamma nauttii kaikista toimenpiteistä. Se on myös eläinlääkärin ylin ystävä, vaikkei tätä onneksi kovin usein näekään. Jos sattuukin, ettei Wella ole yhteistyöhaluinen, omenalla se on lahjottavissa vaikka mihin.

Wella on ratsuna myös hyvin simppeli. Se tosin vihaa kouluratsastusta, joten tehtävät pitää pitää simppeleinä, että se suostuu menemään mitään. Jos siltä kysyttäisiin, niin aina pitäisi olla vähintään maapuomit, mielummin ihan kunnon esteet. Tamman harmiksi sileälläkin joudutaan työskentelemään, joka on tosiaan aina hieman vääntöä. Kun päästään esteille, Wellan ilme kirkastuu ja se on kuin eri hevonen. Se tekee juuri niinkuin pyydetään, ei yhtään pistä vastaan ja hyppää kiltisti yli oikeastaan kaikesta. Ihan sama millaiset johteet esteellä on, ne ylitetään säikkymättä. Se auttaa myös ratsastajaa, jos paikka johon se tuodaan ei ole aivan mahdoton, se yrittää parhaansa mukaan kammeta esteestä yli. Maastossa voidaan mennä rennosti, mutta Wellan kanssa voi pistää myös vauhtia kavioihin. Se kyllä pysyy hanskassa, eikä myöskään säiky mitään.

Matkustajana Wella on helppo. Se lastautuu ihan miten vain. Yksin tai muiden kanssa, ensimmäisenä tai vikana. Se on kärsivällinen, koska yleensä matkataan kisoihin. Ja niistä jos jostain se nauttii, nimittäin kisoissa Wella on hyvinkin innoissaan. Vaikka se muuten kilpailupaikoilla säheltää menemään, se pistää keskittymisvaihteen silmään viimeistään verryttelyssä. Kilparadalla se toimii yhtä moitteettomasti kuin kotonakin, kunhan ratsastaja osaa hommansa.

i. Weltall Lux hann, trn, 171cm	ii. Weite Luxus hann, trn, 173cm	iii.
		iie.
	ie. Raum All hann, rn, 168cm	iei.
		iee.
e. Trauma GER hann, prt, 168cm	ei. Das Uran hann, prt, 169cm	eii.
		eie.
	ee. Traumatologie GER hann, rnkm, 166cm	eei.
		eee.

25.04.2021	hann-o. Pauwau Chester	i. Cardoso	VH21-011-0126
30.09.2020	hann-t. Melba Cas	i. Mimic	VH20-011-0284

i. Weltall Lux on hienosta ja tunnetusta suvusta, vaikka ori itse on enemmän keskitason menijä. Tummanruunikko ori menee 140 sentin ratoja ihan menestyksekkäästi, mutta kymmenen senttiä korkeammat radat eivät sitten enää sujuneetkaan. Vaikka Weltall ei ole itse niin kuuluisa, sitä on käytetty suhteessa melko paljon jalostukseen. Osittain varmaan siksi, että sillä on hyvä suku, mutta se on halvempi käyttää kuin vaikka isäorinsa. Ori on kyllä jättänyt jälkeensä hyviä kilpahevosia, vaikka eivät nekään ihan sinne korkeimmille radoille ole yltäneet.

ii. Wellan isänisä onkin sitten ihan toista maata. Weite Luxus on erittäin tunnettu nimi Saksassa ja koko Euroopassa, on sitä käytetty myös Amerikassakin jalostuksessa. Weite dominoi esteratoja ja nappasikin melkein aina osallistuessaan voittoruusukkeen. Se on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle ja muitakin palkintoja siltä löytyy pitkä lista. Jälkeläisiä toisiaan löytyy pitkin maailmaa, sillä kuka ei haluaisi käyttää hyvällä luonteella sekä ulkonäöllä varustettua hevosta. Vaikka Weite onkin alkanut siirtyä eläkkeen puolelle, se kiertää vielä kaikenlaisia kissanristiäisiä Saksassa.

ie. Raum All on nätti kuin karkki, mutta myös oikein näppärä hyppääjä. Luonteessakaan ole moitittavaa, sillä ruunikosta löytyy potkua kun sitä tarvitaan, mutta muuten se on oikein kiltti ja helppo. Jälkeläisiä tammalla on vain yksi, koska todettiin sen olevan parempi esteradoilla kuin emänä. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole, mutta sitä odottaisi saavansa upean kilpurin kun yhdistää kaksi upeaa kilpuria. Välillä tällä on ollut hieman terveysongelmia, joka on palautellut tammaa pienempien luokkien kautta takaisin isompiin luokkiin. Tämän takia Raum All ei ole päässyt kunnolla sisälle 160 sentin luokkiin uransa aikana.

e. Trauma GER on hieman äksy punarautias tamma. Se on ehkä enemmän harrasteratsu, kuin kilpahevonen. Trauma on kyllä kilpaillut esteillä ja ihan kohtuullisella menestyksellä, mutta sitten omistajan kiinnostus kilpailemista kohtaan lopahti. Tämä aloitti kasvattamaan ja Traumasta tulikin hänen niin sanottu kantatammansa. Jälkeläisiä tammalla on neljä, joista on tullut ihan kelpo estehevosia. Kaksi niistä lähti muualle ja kaksi tämä piti itse, joilla kasvatus on jatkunut ja linjoja onkin saatu jo eteenpäin.

ei. Das Uran on vähän sellainen mitään sanomattoman näköinen ori. Punarautias on kyllä hyvä hyppäämään ja on kisannutkin aina 160 senttimetrin luokissa asti. Se on kuitenkin ulkonäöltään ja luonteeltaan aika hajuton ja mauton. Se ei herätä huomiota ja on yleensä aika keskikastissa sijoituksissa. Jälkeläisiä siltä löytyy vain muutama, vaikka se onkin oikein hyvä hevonen. Tuntuu vain, ettei kukaan huomaa tätä. Das Uran onkin jäänyt valitettavan vähälle käytölle, vaikka sen kisaurakin on edelleen käynnissä.

ee. Traumatologie GER on herättänyt hieman hilpeyttä saksalaisissa hevosihmisissä. Tamma on kiertänyt Saksassa 140 sentin luokkia ihan hyvällä menestyksellä. Traumatologie on vähän nyrpeä luonteeltaan, mutta ei mikään hankala käsitellä. Tosin jos kimoa ei huvita jotain tehdä, sehän ei tee. Tämä on opetettu ajolle ja itseasiassa tamma on myös startannut kerran valjakkoajossa, mutta tämä ei tuntnut olevan ihan tämän juttu. Varsoja Traumatologiella on kaksi, joista toinen valitettavasti menehtyi tapaturmaisesti jo vuosikkaana. Tamma itse on jo siirtynyt eläkkeelle laidunlomailemaan ja hyppelemään pieniä esteitä mielenvirkistykseksi.

Kilpailutulokset

Esteratsastus	vt. 9 / 8
Ominaisuuspisteet (ERJ)	5505.76	Kuuliaisuus ja luonne	2347.26
Hyppykapasiteetti	1535.9	Rohkeus	1622.6

Päiväkirja ja valmennukset

01.09.2021 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Wellaa oli puunattu viikonlopun tulevia kisoja varten ja koska ulkona oli myös sateista, se sai loimen niskaansa tarhailemaan lähtiessään. Tamma tykkäsi kyllä puunauksesta ja se oli melko siisti, mutta loimia se tuhoaa melko tiuhaan tahtiin. Mä en ollutkaan kovin yllättynyt, kun mä kesken päivää kävelin ruunikon tarhan ohi ja neiti kirmaili siellä ilman loimea. Mä pudistelin turhautuneena päätäni, koska sinne meni taas yksi loimi ja Wella oli kerännyt hienon mutakerroksen päälleen. Tosin sillä ainakin oli kivaa, kun katsoi tamman menoa vesisateessa. Tämä oli saanut oman hevospallon tarhaan, koska sillä tuntui tulevan siellä tylsää. Nytkin palloa viskeltiin oikein onnellisena menemään, tosin viereisistä tarhoista saattoi muut mulkoilla paheksuvasti.

Mä jäin hetkeksi seuraamaan tamman touhuamista, ennen kuin lähtisin keräämään loimen repaleita tarhasta ja viemään Wellan takaisin sisälle jollekin puunattavaksi. Tosin voisin kyllä joutua itsekin hommiin, sillä kaikilla oli kädet täynnä töitä kisareissua valmistellessa. Ruunikko näytti nauttivan olostaan ja pallostaan, joten saisi vielä hetken leikkiä. Tosin ne leikit jäikin lyhyeen, koska seuraavaksi pallo lensi suuressa kaaressa viereiseen tarhaan. Sen tarhan tamma katsoi palloa hyvin järkyttyneenä, että mikä ihme tuo on ja viekää se heti pois. Mä päätin pelastaa tamman pelottavalta pallolta ja hain sen sukkelasti pois, tämän onneksi. Hevosen olemus rentoutui silmissä. Mä heitin pallon takaisin Wellan tarhaan, mutta metsästin tamman mukaani. Loimi ei onneksi ollut ihan palasina, joten senkin sain kerättyä mukaan.

Tallissa mä kiikutin tamman suoraan pesukarsinaan odottamaan ja loimen vein pestäväksi ja korjattavaksi. Niitä oli taas kertynyt aikamoinen läjä, joten niidenkin eteen pitäisi varmasti tehdä jotain. Nyt kuitenkin oli taas edessä Wellan peseminen ja puunaaminen. Sen harjakin kaipasi vielä vähän siistimistä. Mä aloitin huuhtelemalla suurimmat mudat pois, jota olikin kiitettävästi. Tämän jälkeen shampoot karvaan ja vaikuttamaan. Hevosen hinkkaaminen shampoolla onkin aika aikaa vievää toisinaan, varsinkin kun puhutaan ihan perusteellisesta pesusta. Kun tämäkin vaihe oli valmis, huuhdeltiin taas. Koska ihan kaikkea puunausta ei oltu vielä keretty tehdä aikaisemmin, mä pääsin tekemään ne nyt. Mä viimeistelin harjan tasaiseksi, jotta se olisi helppo letittää ja pistää sykeröille. Vähän jalkojen karvoja siistin myös sekä öljysin kaviot.

Kisat olisivat huomenna, joten oli aikakin pistää tamma lopulliseen kuosiin kisoja ajatellen. Mä heitin kuivatusloimen Wellan niskaan ja tamma sai jäädä pesupisteelle kuivattelemaan. Ulos sillä ei olisi enää tänää asiaa ja märkänä karsinassakin se menisi aivan varmasti piehtaroimaan. Sillä välin kun ruunikko kuivatteli, mä kävin kirjoittamassa liikutustaululle, että Wellaa pitäisi käydä kävelyttämässä vielä illalla. Kaikilla oli omat vastuuhevoset, joiden tavaroista huolehdittiin. Ne kerättiin ensin samaan kasaan, josta ne sitten vielä tänä ilta pakattaisiin autojen kyytiin. Mä otin huolehtiakseni Wellan tavaroista, joten ensin putsasin suitset ja satulan, katsoin puhtaan satulahuovan ja katsoin muut tarvittavat tavarat. Yhteisiä kaikille oli letitystavarat ja muut tälläiset, joten tarkistelin vielä, että niitä oli tarpeeksi. Tavaramäärä alkoi olemaan jo aika kiitettävä, mutta hevosia sekä ratsastajia oli lähdössä aikamoinen läjä.

Varustekierroksen jälkeen mä menin katsomaan, joko Wella olisi kuivunut tarpeeksi. Olihan se, joten tamma pääsi vaihtamaan karsinaan. Mä heitin sille päälle ohuen loimen, jos se suojaisi piehtaroinnissa tapahtuvalta sotkeutumiselta. Tai sitten ei ja myöhemmin olisi taas yksi loimi lisää korjattavaksi. Ruunikko sai jäädä syömään heiniä karsinaan ja joku hakisi sen myöhemmin vielä iltakävelylle. Mun taas piti kiitää jo seuraavien hommien pariin.