Wifey MaterialERJ-I

Lempinimi | Martta |
Rotu, sukupuoli | saksalainen ratsuponi (87,5%), tamma |
Syntymäaika | 09.03.2020 |
Säkä, väri | 146cm, ruunikko |
Maahantuoja | Pauwau Showjumpers |
Omistaja | Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers |
Painotus | Esteratsastus |
Koulutustaso | 120cm |
Rekisterinumero | VH21-029-0022 |
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 09.03.2021 Kuvat © tallin omaisuutta |
Luonnekuvaus
Wifey Material on säpäkkä ja pippurinen ponitamma, mutta loistava hyppääjä. Se ei ole helpoin käsitellä, vaan vaatii käsittelijältä jämäkkyyttä. Eikä myöskään saa vähästä säikähtää, sillä Martta käyttää sen kyllä hyödyksi. Martta on paras pistää kiinni hoitamisen ajaksi, muuten se saattaa ilmaista mielipiteensä asioista hampailla. Se myös on hieman levoton hoidettaessa, joten jos se saa olla vapaana, se vain pyörii ympäriinsä. Hoitaminen on kyllä muuten sinänsä helppoa, mutta satuloidessa saa olla tarkkana. Martta on herkkä, joten se ei oikein arvosta satulointia ja ilmaisee sen hyvin selkeästi. Suitsia laittaessa saa hieman suostutella, mutta jos ei anna periksi, niin Martta kyllä luovuttaa melkoisen nopeasti.
Ratsastaessa Martta on hyvin reipas ja herkkä. Sen kanssa avut saavat olla todella pieniä, melkein täysin huomaamattomia ja raippa on yleensä paras jättää matkasta pois. Tammalle on välillä ollut vaikea löytää tarpeeksi pientä ja osaavaa ratsastajaa, sillä se on hyvin siro kaiken muun lisäksi. Martta työskentelee aina innolla, mutta voi vetää herneen sieraimeen, jos avut ovat liian kovat tai muuta vastaavaa. Sileällä se on vielä tarkempi ja saattaakin herkästi singahdella sinne sun tänne, jos ei ole tarkka. Esteillä se antaa vielä vähemmän anteeksi, mutta kun yhteistyö sujuu, se onkin aivan loistava esteponi. 120 sentin luokat menevät siltä ongelmitta ja se onkin sopivan ratsastajan kanssa lyömätön.
Tamma ei ole se helpoin matkustaja tai käsiteltävä vieraissa paikoissa. Se vaatii hieman erityisjärjestelyjä ja sopivan ihmisen, että reissut sujuvat mukavasti. Määrätietoinen käsittelijä saa yleensä Martan pysymään ruodussa, mutta ei ihan aina. Sen takia usein käykin niin, että joko kotiin tullaan loppupään sijojen tai ruusukkeen kanssa. Martan kanssa tarvitsee siis hyvinkin pitkää pinnaa.
i. Mean Man drp (75%) |
ii. Cherubic wB | iii. evm |
iie. evm | ie. All The Single Ladies drp (50%) | iei. xx |
iee. nf | ||
e. Pretty Please nf |
ei. Hustle And Bustle | eii. evm |
eie. evm | ee. Beach Please | eei. evm |
eee. evm |
23.05.2021 o. Jersey Wind Wau KTK-I (i. Jeremiah II)
01.02.2022 t. Bubble Bath Wau (i. Bubblicious)
i. Martan isä Mean Man on yhtä pippurinen saksalainen ratsuponi, kuin jälkeläisensä. Sille on ollut haasteita löytää tarpeeksi pientä käsittelijää, joka pärjäisi sen kanssa. Mean Man onkin vain 143 senttiä korkea ja siro kuin mikä, joten ketä tahansa sen selkään ei ole voitu laittaa. Kapasiteettia orilta kyllä löytyy, sitä on vain vähän saatu kaivella esille. Mean Man on ollut tuttu näky ponien esteradoilla, mutta sen suoritukset on ollut hyvin ailahtelevia. Välillä se voittaa aivan ylivoimaisesti ja toisinaan kielletään ulos. Myös kaikkea mahtuu tähän välille. Musta ori onkin siirtynyt kisoista jo eläkkeelle, koska sille ei enää löytynyt sopivaa ratsastajaa kilpakentille. Kotona se on astetta rauhallisempi ratsastaa, myös silloin kun jätetään esteet pois. Jalostuksessa Mean Man ei ole ollut mitenkään suosittu, johtuen sen luonteesta ja kun ei kisatuloksetkaan aina niin kummoisia ole olleet.
ii. Cherubic hämää hyvin paljon ulkonäöllään. Nätti ja pieni B-sektion welshponi on suloinen ilmestys. Musta ori läsillä ja korkeilla sukilla osaa näyttää viattomalta, mutta oikeasti siitä löytyy potkua vaikka muille jakaa. 132 senttiä korkea poni on haka esteradoilla ja se toimii ratsastaessa myös nuorilla. Kunhan Cherubicille näyttää oikean esteen ja pysyttelee kyydissä, on se melkein varma rusetti. Toisin kuin poikansa Mean Man, on Cherubic ollut suosittu jalostuspuolella. Sitä on käytetty niin welshponien kuin ratsuponienkin jalostukseen. Se on jättänyt jälkeensä tasaisen varmoja suorittajia ja löytyy sieltä pari menestyneempääkin jälkeläistä.
ie. All The Single Ladies oli elämänsä aikana hieman kovanonnen soturi. Tammaa kiusasi loukkaantumiset toinen toisensa perään. Allilla olisi ollut vaikka kuinka paljon potentiaalia esteradoille, mutta aina kun se saatiin kisakuntoon, tuli jotain uutta ongelmaa. Ruunikko, 143 senttinen ratsuponitamma oli sähäkkä tapaus, joten saikkuilu ei sille oikein sopinut. Se varmasti hieman edesauttoi uusien vammojen syntymistä, kun Alli ei olisi malttanut odotella parantumista. Kun haaveet kisaradoista kuopattiin tamman kanssa, siirrettiin se jalostukseen. Tässäkään ei ruunikolla ollut tuuria. Se sai kyllä kaksi jälkeläistä, mutta kolmas jäi saamatta. Sekä tamma että varsa menehtyivät synnytyksessä, joten Allin elämä oli aikamoista epäonnea.
e. Pretty Please on tamma, jota rakastaa kaikki. Ruunikko tamma on syötävän suloinen ja ihana luonteeltaan. Onkin ihme, että Martasta tuli niin, no Martta. Bettyksi kutsuttu newforest tamma ei ole ikinä nähnyt kilparatoja, vaikka sillä potentiaalia niille olisi ollut. Siitä kuitenkin päätettiin leipoa täysipäiväinen siitostamma ja se onkin hoitanut hommansa hyvin. Sillä on useampi hieno jälkeläinen ja 143 senttinen tamma pitää huolen muidenkin varsoista. Betty on todellinen äitihahmo, joka osaa olla lempeä mutta napakka. Se myös viihtyy ratsuna nuorten opetusmestarina äidin hommien ohella, sekä se on myös opetettu ajolle.
ei. Hustle And Bustle on sellainen aika mitäänsanomaton newforestori. Se on tylsä, perusruunikko ja korkeudeltaan semmoinen 144 senttiä. Se hyppää ihan mukiinmenevästi ja menee kouluakin. Kisoissa se ei ole juuri koskaan sijoittunut, mutta ei koskaan häntäpäässäkään. Se on oriksi hyvin rauhallinen ja sopeutuu kaikkeen. Kaikki voi käsitellä ja se tekee mitä pyydetään. Jos ei tietäisi paremmin, sitä voisi luulla ruunaksi. Ruunikkoa voisi sanoa sellaiseksi perusjampaksi. Sillä on muutama jälkeläinen, mutta niissäkään ei ole mitään kauhean erikoisia tapauksia. Sellaisia keskivertoja lasten poneja.
ee. Beach Please ei häviä kauneudessaan tyttärelleen Bettylle. Rautias tamma saa kaikki ihastumaan itseensä, vaikka se ei ole aina yhtä ihastuttava luonteeltaan. Beach osaa halutessaan olla aivan ihana, mutta heittäytyä myös hyvin hankalaksi. Jos tammaa ei huvita, niin sitä ei huvita. Ja vaikka rautias on vain 141 senttiä korkea, se ei liikahda mihinkään, jos hän ei halua. Beach on oikein näppärä hyppääjä ja on muutaman juniorin kanssa kiertänyt kisaratoja. Aina sieltä ei ole tultu hymy kasvoilla pois, kun tamma on päättänyt olla liikkumatta. Jälkeläisiä tammalta löytyy muutama, mutta nykyään tämä viettää eläkepäiviään kaikessa rauhassa.
Kilpailutulokset
Esteratsastus | vt. 7 / 6 | ||
Ominaisuuspisteet (ERJ) | 3065.83 | Kuuliaisuus ja luonne | 1109.83 |
Hyppykapasiteetti | 987.9 | Rohkeus | 968.1 |
Päiväkirja ja valmennukset
17.10.2021 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)
Meillä oli tiedossa eläinlääkärireissu, sillä Martta oli hieman kipeä. Klinikkareissut eivät koskaan olleet kivoja, mutta vielä hankalan matkustajan kanssa vielä ikävämpiä. Mä jo arvelin tietäväni diagnoosin. Epäilin ponitamman syövän hiekkaa, vaikka sitä ei kukaan saanut rysän päältä kiinni. Se osasi hyvin vältellä, että ihmiset eivät nähneet sitä imuroimassa hiekkaa. Oireetkin täsmäsivät, mutta me mentäisiin varmistamaan asia klinikalle, jos se olisikin jotain muuta. Sen verran kipeä meidän ruunikko tamma olikin, että se lastautui melko helposti. Niin kuin Martaksi, joka osasi kyllä heittäytyä hankalaksi halutessaan. Kun poni oli kyydissä, päästiin matkaan, joka ei onneksi ole meillä pitkä. Vain itseasiassa 20 minuutin ajomatka on Pauwausta eläinklinikalle, jossa hevosiltakin pystytään tutkimaan ja hoitamaan melkein mitä vain.
Kun päästiin perille, me jouduttiin hetki odottamaan vuoroamme. Me ei oltu kuitenkaan ihan akuutein tapaus, mutta kauaa ei kyllä tarvinnut odotella. Kun kerroin eläinlääkärille epäilykseni, pääsi Martta heti vatsaontelon röntgenkuvaukseen. Martta ei ollut ihan samaa mieltä hommasta, mutta poni saatiin kuitenkin käyttäytymään. Kun eläinlääkäri pääsi kuvaa tutkimaan, niin diagnoosi oli hiekkakertymä. Se ei ollut mikään järjettömän suuri, mutta ei ihan pieninkään. Psylliumkuuri olisi siis tiedossa ja kovin treeni hetkeksi pois. Jos kotikuuri ei auttaisi, pitäisi tamman tulla klinikalle letkutukseen. Me tultaisiin kuurin jälkeen tsekkaamaan tilanne uudestaan, olisiko hiekkaa vielä jäljellä. Hiekkakertymä oli hieman ärsyttävä vaiva, mutta toisaalta varmaan yksi parhaista vaihtoehdoista. Joten kun Martta oli tutkittu ja saanut hieman helpotusta nykyisiin oireisiin, me päästiin lähtemään kotiin. Poni alkoi olla enemmän oma itsensä, kun sen kanssa väännettiin klinikan pihalla, että mennäänkö traileriin vai ei. Pienen taistelun jälkeen Martta saatiin traileriin ja päästiin kotimatkalle.
20.05.2021 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)
Mä yritin aina välillä itse tehdä hommia meidän tallin ratsuponien kanssa, vaikka kaikkien selkään mulla ei ollut asiaa. Tänään olisi vuorossa Martta, jonka kanssa katottaisiin tekeminen vähän fiiliksen mukaan. Jo tarhasta haku vaati hermoja. Ruunikko antaa kyllä sinänsä hyvin ottaa kiinni, mutta olisi lentoon lähdössä matkalla. Ei olekaan ihme, miksi se on sijoitettu yhteen tallin lähimmistä tarhoista, että saadaan lyhyempi matka. Tamma oli selkeästi levottomalla päällä, joten pistin sen käytävälle kiinni ja heinät eteen. Martta pysyi tyytyväisenä ja jaksoi seisoskella hoitamisen ajan. Ei tamma likainen ollut ja ei sille varusteita tulisi niskaan, mutta mä tykkäsin myös tällä tavalla käydä hevosen läpi itse, jos jotain poikkeavaa olisikin.
Martan ollessa melko lennokkaalla päällä, mä päätin vaihtaa riimun vielä suitsiin ja me lähdettiin kentälle. Koska Martta on Martta, niin pienin niin sanotusti kurinpalautus ei tekisi sille pahaa. Poni pääsi tekemään maastakäsin pysähdyksiä, peruutuksia ja väistöjä. Alkuun tammaa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mun pyynnöt, mutta hetken asiallisen keskustelun jälkeen alkoi homma luistamaan. Myös taskusta kaivetuilla porkkanoilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa. Peruutukset oli selkeästi hankalia Martalle, mutta väistöt tuntuivat taas olevan neidin bravuuri. Hetken työskentelyn jälkeen me saatiin kuin saatiinkin hienoja toistoja aikaiseksi. Ei tamma silti kaikista yhteistyökykyisin ollut, mutta teki silti ihan hyvin hommia. Mitä nyt välillä piti nyrpistellä turpaansa ja osoittaa mieltä.
Lopuksi mä päätin, että me lähdtiin kävelemään niin sanotusti maastoon. Meillä menee muutama kiva lyhyt reitti ihan lähellä, jotka toimivat oikein loistavasti esimerkiksi loppukäynteihin. Ilmeisesti kentällä työskentely oli hieman väsyttänyt Marttaa, sillä se ei ollut ollenkaan niin sinkoilevaa sorttia kuin yleensä. Sai sitä silti pitää narusta kunnolla kiinni, ettei ruunikko lähtisi omille teilleen. Me päästiin kuitenkin hengissä ja ehjinä takaisin tallille. Tamma pääsikin suoraan takaisin tarhaan, kunhan sai vikan palkintoporkkanan taskusta. Olihan se nyt Martaksi käyttäytynyt mallikkaasti ja mulla ei kädet edes ottanut osumaa. Joten oikein onnistunut työskentely tämän tamman osalta siis.