| Pääsivu | Jalostusoriit | Siitostammat | Kasvatus | Informaatio |
Wicked Potion "Pontus"
04/25 ERJ-I Wicked Potion on hyvin järkevällä luonteella varustettu ori. Se on jopa aika ruunamainen ja sitä ei heti arvaisi kotona estekilpaoriksi. Pontusta voi käsitellä melkein kuka vain ja se sopeuttaa toimintaansa hyvin vielä käsittelijän mukaan. Sen kanssa voi maastakäsin tehdä oikeastaan mitä vain, se lähtee aina mukaan. Ruunikko on leppoisa hoidettava, se yleensä nuokkuu vain paikoillaan ja nauttii rapsutuksista. Sitä saa hinkata kumisualla reippaastikin ja ori vain nauttii olostaan. Taluttaessa se kulkee perässä kiltisti, eikä ole lähdössä mihinkään suuntaan. Ratsuna Pontus on vähän hitaasti lämpeävä, mutta hyvän alkuverryttelyn jälkeen löytyy orista kivasti liikkuva ratsu ja jopa vähän räjähtävyyttäkin on löydettävissä, ei tosin ihan helposti. Orilla on iso laukka, mikä vähän korvaa vauhtia. Se on kuitenkin miellyttävä ratsastaa, kunhan sen saa vauhtiin. Hyppääminen herättää Pontuksen vähän paremmin, mutta alkuun on tahmeata. Kun homma lähtee rullaamaan, hyppää ori hienosti. Sen ison laukan takia isommat ulkokentät sopivat sille paremmin kuin pieni maneesi. Ja koska vauhti ei päätä huimaa muutenkaan, niin laukan lyhentäminen on aika vaikeaa. Helpoimmalla pääsee, kun pystyy antamaan sille enemmän tilaa. Maastossa ruunikko on oikea luottoratsu, sillä se ei turhia siellä hötkyile. Pontus matkustaa rennosti, sillä ei ole asian kanssa mitään ongelmia. Reissut on myös sen kanssa helppoja, kun ei ori tunnu välittävän sen kummemmin mistään mitään. Kilpailuissa se on semmoinen tasaisen varma suorittaja. Se ei ole mikään aikaluokkien hevonen, mutta se hyppää varmasti ja varovaisesti, niin puomit pysyvät aika hyvin ylhäällä. Edes palkintojen jaot eivät saa Pontukseen sen enempää vauhtia, mitä sitä nyt hötkyilemään siitäkään. 
i. Wingardium Leviosa on nimensä ansainnut jo pienenä varsana, ensin ehkä vitsinä mutta loppujen lopuksi se päätyi rekisteriin asti. Hyppytaidot eivät ole jääneet keltään huomaamatta, sillä ori on kilpaillut kaikilla keski-Euroopan merkittävillä areenoilla ratsastajansa Jürgenin kanssa. Vasta 16-vuotias ori on ollut myös kohtuullisesti jalostuskäytössä, sen ensimmäiset varsat on laitettu aluille sen ollessa vasta 5-vuotias mutta voidaan turvallisesti todeta, että se on periyttänyt hyppylahjoja useammalle jälkeläiselle sukupuolesta riippumatta. Luonteeltaan ori on varsin säntillinen mutta ei erityisemmin arvosta pitkiä matkoja, joten kansainvälisten kisojen valmistautuminen on toisinaan tuonut haasteita. ii. Wireless Mode on poikansa tavoin loistanut estekentillä. Ori on jalostuksessa kuitenkin käytetty huomattavasti vähemmän, sillä luonne ei ole kovin kehuttava. Hyvin valikoiva kaikesta seurastaan, joten pitkäaikaisen ratsastajan - Martinin - muuttaessa pois Saksasta oli orille vaikea löytää sopivaa ratsastajaa. Orin parhaimmat kisavuodet menivät 130 sentin luokissa mutta Martinin kanssa ori starttasi 145 senttisiä ratoja. ie. Cereal Killer on huumorintajuinen hevonen, jonka kanssa saa edelleen olla tarkkana, ettei tamma pääse yllättämään tempuillaan. Ilkeäksi sitä ei kuitenkaan ole koskaan voinut kutsua vaikka usein hoitajalta onkin vaadittu pitkää pinnaa. 24-vuotias teräsmummo kilpaili nuorempana pääasiallisesti saksalaisilla kisaradoilla 120-135 senttisiä luokkia sijoittuen useimmiten kärkikymmenikköön. Teknisesti taitavasti hypännyt tamma tosin vaati aina suoran lähestymisen, joka aikaradoilla haastoi reittivalintoja. Jalostuksellisesti tamma on ollut oikea aarre, sillä sen omat sukulinjat ovat tuntemattomammat ja ensimmäisen varsan aloitettua lupaavasti kisauran, myytiin tammat kaksi seuraavaa jälkeläistä isoille nimille varsin suurella summalla. e. Purple Slushie oli menestynyt kenttähevonen ensimmäiset pari kilpailu kauttaan kunnes se kaatui maastoesteradalla eikä sen jälkeen suostunut hyppäämään enää maastossa. Rataesteet eivät hyppäämisen suhteen kuitenkaan olleet tammalle ongelma, joten varsinaisen uran ruunikko teki niiden parissa. Kuntoutuessaan kaatumisesta tamma varsotettiin ensimmäisen kerran ja myöhemmin sitten vielä kolmesti kun kisaura 140 sentin radoilla tuli päätökseen. Tamma lopetettiin vain 19-vuotiaana ähkyn seurauksena. ei. Crimson Void oli yksi oman ikäluokkansa parhaimpia hevosia pari ensimmäistä vuotta ennen kuin kehitys tyssäsi 125 sentin kohdalla. Kukaan ei oikeastaan tiedä miksi mutta pari vuotta meni, ennen kuin ori nousi 130 sentin luokkiin, joissa ori sittemmin kilpaili menestyksekkäästi. Korkeammalle se ei yltänyt mutta tasollaan suoritti vahvasti mutta kansainväliselle kisauralle orista ei ollut. Jalostuksessa ruunikkoa käytettiin etenkin ensimmäisten kausien aikana (orin ollessa nuori) reilummin mutta kun kisaaminen alkoi takkuamaan hiipui jalostusintokin. Kaiken kaikkiaan ori sai 26 jälkeläistä, jotka ovat kilpailleet niin esteillä kuin kentässäkin. ee. Polar Princess on tehnyt komean uran kenttäkilpailuiden parissa, jossa kilpaili CIC3-tasolla kansainvälisesti menestyen. Hyvällä tolalla oleva kisaura kuitenkin katkesi kertaheitolla kun tammasta kysyttiin varsaa erittäin menestyneen orin omistajan toiveesta. Varsomisen jälkeen Polar Princess ei kuitenkaan koskaan palannut aiemmalle tasolleen, joten se siirtyi siitokseen ja jokusen kerran se starttasi vielä helpoissa luokissa junioriratsastajien kanssa. Tamma eli pitkän elämän ja se nippa nappa ehti täyttää 28-vuotta kun se löydettiin laitumelta menehtyneenä.
Kilpailumenestys10/10 6676.64p. EsteratsastusHyppykapasiteetti: 2229.55 p. PäiväkirjaPäiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistajaPontus lönkytteli liinan päässä ravia ympyrällä, vauhtia siitä ei tuntunut tänään löytyvän sitäkään vähää, mitä useimmiten. Turpa melkein maata viistäen ori melkein jo hyytyi käyntiin, mutta pieni kehoitus sai Pontukseen hieman lisää vauhtia. Kaunis aurinkoinen päivä sai selkeästi ruunikon vielä normaalia raukeammaksi. Ääniavulla Pontus vaihtoi laukkaan, mutta kiirettä ei tämä pitänyt. Kiltisti se kyllä sinänsä teki mitä pyysin, mutta ihan kunnon liikunnasta tämä homma ei nyt mennyt. Pyysin orilta vähän reippaampaa vauhtia ja sitä sainkin, mutta hetken päästä laukka oli valahtanut taas hitaammaksi. Noh, ei ainakaan ollut jännittynyt hevonen vaan rennon letkeä. Hetken päästä pysäytin orin ja vaihdoin liinan toistepäin, jotta päästiin vaihtamaan suuntaa. Pontus lähti kiltisti takaisin ympyrälle käynnin kautta raviin, tuttua rentoa tahtiaan. Otettiin vielä tähän suuntaan pätkät ravia ja laukkaa. Lopuksi päästin Pontuksen vapaaksi kentälle. Sen kanssa ei kyllä tarvinnut jännittää, rikkoisiko se itsensä tai jotain muuta. Pienen ravipyrähdyksen ori otti, pysähtyi nopeasti piehtaroimaan ja sen jälkeen se lähti haistelemaan pohjaa. Mua huvitti, että tämä oli tallin yksi kilpahevosista ja ihan 160 senttimetrin luokkia menevä ja jalostusorinakin käytetty. Välillä mä ennemmin luulin, että se oli salaa ruuna, mutta jälkeläiset näyttivät asian toiseksi. Hetken aikaa Pontus sai samoilla kentällä vapaana, mutta sitten nappasin holsteinin kiinni ja lähdettiin suoraan tarhaan. Saisi palata sinne touhuamaan omiaan, todennäköisesti se jäisi keskelle tarhaa ottamaan aurinkoa. Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistajaKisapäivän aamut tuntuivat aina vähän jännittäviltä, mutta onneksi mulla oli tänään vain yksi kisattava hevonen ja se oli Pontus. Muut hoitaisivat muut hevoset ja mä saisin vain keskittyä yhteen ratsuun. Pontus tosin ei ollut mulle henkilökohtaisesti ihan lempiratsuja kisoissa, koska sen hitaus oli mulle vaikeaa. Mutta eiköhän me taas selvittäisi, kun vain lähdettäisiin ajoissa verryttelemään. Me oltiin viime aikoina treenattu enemmän, joten mulla oli työkalut kyllä, millä lähteä herättelemään Pontusta. Meidän vuoroon oli vielä tovi, joten ori sai rauhassa syödä heiniään. Sitä olisi turha pelkästään kävelyttää ennen verryttelyä, sillä se ennemmin hidastaisi entisestään oria. Käytin odotteluajan omaan venyttelyyn ja touhuamiseen. Katsoin, että meillä oli kaikki varusteet valmiina. Kyllähän ne oli, joten ne tarvisisi vain laittaa hevoselle päälle kun tarvitsee. Kun meidän vuoro läheni, varustin Pontuksen. Onneksi se oli helppoa yksinkin, niin en tarvinnut ketään apukäsiksi. Kaikki olivatkin jossain, joten vielä parempi. Ori seisoskeli rennosti paikoillaan, kun väkersin varusteet sille päälle. Tein vielä tupla- ja triplavarmistuksen, ennen kuin lähdettiin kävelemään. Kävelytin oria hetken maasta ja sitten kapusin selkään. Kun päästiin kunnolla verryttelemään, lähdin tekemään heti nopeita siirtymisiä ja yritin itsekin olla mahdollisimman nopea. Pontus vastasi tänään aika hyvin siihen mitä haettiin ja se lähti liikkumaan paremmin varmaan ennätysajassa. Ehkä se nyt arveli, että on tosi kyseessä ja mä olin ainakin tosissaan. Me saatiin lopulta oikein hyvä verryttely aikaiseksi ja Pontus tuntui harvinaisen hyvältä, joten mä lähdin hyvillä fiiliksillä radalle. Siirtyessä verryttelystä radalle, musta tuntui, että Pontus hyytyi täysin. Ori vain lysähti tuossa siirtymisessä ja mä yritin parhaani saada sen takaisin hereille. Onneksi se sieltä vielä sieltä heräsi, niin päästiin aloittamaan rata. Ensimmäiset hypyt olivat aika kamalia, mutta siitä lähti homma rullaamaan. Lopulta saatiinkin puhdas rata, mutta aika ei kyllä päätä huimannut. Mutta sillä aukesi paikka uusintaan. Nyt vain Pontus hetkeksi seisoskelemaan ja sitten uudet herättelyt, jotta päästäisiin vetämään toinen kierros. Siitä ei tulisi välttämättä kovin helppoa, mutta mun yrityksen puutteesta ei ainakaan jäisi kiinni. |
ulkoasu © VRL-08368, otsikkokuvat © footprints
virtuaalitalli / virtuaalihevonen - a sim-game stable / a sim-game horse