Pauwau Showjumpers

Heidseck Pol Roger

KTK-II
Lempinimi Roope
Rotu, sukupuoli hannover, ori
Syntymäaika 03.10 2017
Säkä, väri 170cm, tummanruunikko
Kasvattaja Heidseck Sporthorses
Omistaja Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus Esteratsastus
Koulutustaso 160cm
Rekisterinumero VH17-011-0291


Kuvat © tallin omaisuutta

08/20 KTK-II tilaisuus


Luonnekuvaus

Erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, keltaluumuinen, kevyen briossinen, hennon paahteinen, tasapainoinen.

Kuten samppanja jonka mukaan ori on nimetty, on ori itsekin hiukan sitruksinen, mutta silti tasapainoinen tapaus -- ei tosin erittäin kuiva, onneksi. Isältään se on perinyt oman tilan tarpeensa, ja kotona suuren härdellin keskellä se muuttuukin hiukan happamaksi. Kuitenkin tilanteen rauhoituttua ja oman ihmisen kanssa toimiessa Roope on yhtä hyväkäytöksinen, rauhallinen ja todella mutkaton käsitellä. Se suhtautuu avoimin mielin uusiin asioihin, eikä se oikeastaan pelkää mitään. Se tutkii tilanteita hetken hieman taka-alalta, ja todettuaan tilanteen sopivaksi ja turvalliseksi, se saapuu tilanteeseen coolina mukaan. Jos tilanne on orin mielestä hänen arvolleen sopiva, on kaikki tilanteessa tapahtuva sille täysin fine eikä se kyseenalaista mitään. Liiallisen hälinän keskellä se saattaa hieman irvistellä eikä anna itseään täysin, mutta antaa kuitenkin hoitaa vaadittavat toimenpiteet - vaikkakin se saattaa vaatia pientä keskustelua.

Ratsastettavuudeltaan Roope on isänsä ja äitinsä täydellinen sekoitus. Herkkä ja itsevarman ratsastajan tarvitseva, kuten isänsä, sekä äitinsä tavoin helposti apuihin ylireagoiva, eikä siedä yhtään virheitä ratsastajaltaan. Kuitenkin kaiken ollessa kohdallaan, on ori varsin tasapainoinen ja helposti herkkyytensä johdosta ratsastettavissa. Roope on herkkä ja todella tarkka jaloistaan, eikä voi sietää puomien kosketusta, joten se helposti ylihyppää epävarman hetken tullessa. Ori omistaa vahvan laukan, joten sen kanssa täytyy olla varsinkin sarjaväleillä erityisen tarkka siitä, ettei laukan suuruudesta ja ylihyppäämisestä johtuen välit jää ahtaaksi ja tasapaino pysyy laukassa heti ensimmäisestä askeleesta lähtien.

Kisapaikalla Roope ei niinkään häiriinny hälinästä, toisin kuin kotona. Siinä missä omassa pihassa Roope ahdistuu hälinästä, on se vieraissa käydessä cool ja hyväkäytöksinen erityisesti maasta käsin. Radalla se vaatii erityistä tarkkuutta omista avuista orin muuttuessa entistä tarkemmaksi ja herkemmäksi, ja pienetkin ratsastajan virheet saattavat saada orin pasmat sekaisin aiheuttaen radalla kriisitilanteita kieltojen merkeissä. Roope ei siis sinänsä ole mikään harjoittelukisahevonen, vaan se vaatii rutinoituneen ratsastajan, joka tietää alusta loppuun asti mitä tekee.
© kasvattaja

i. Piccolo RGE
hann, rn, 169cm
ERJ-I
ii. Picante Prime
ERJ-I, EV-I, YLA1, KTK-II
iii. Brokeback Pick A Body ERJ-II
iie. Valenshy Prime
ie. Stardust Whisper
ERJ-II, YLA2
iei. Aktaion BG YLA2
iee. Saffron F ERJ-I, KTK-III, YLA2
e. Silbers Sylvie
hann, prn, 166cm
ERJ-I
ei. Silbers Silano KTK-II, EV-II eii. Silbers Scipio KTK-II, VSN Ch, EV-II
eie. Morticia Woods
ee. Cirion Cashmere
ERJ-I, EV-II, KTK-III, HANN-III
eei. Wincare's Coffinite ERJ-I
eee. Czarina Amnestria ERJ-I

00.00.0000 t. varsa (e. emä)

Kilpailutulokset

Esteratsastus vt. 10 / 10
Ominaisuuspisteet (ERJ) 7046.96 Kuuliaisuus ja luonne 4019.74
Hyppykapasiteetti 1513.61 Rohkeus 1513.61

Päiväkirja ja valmennukset

03.12.2017 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittanut kasvattaja)

Roope on nyt pääsyt normi kisaturneille mukaan. Orista on kasvanut fiksu kisapeli, jonka kanssa on ilo kiertää kisoissa. Sen halu hypätä on pysynyt yhtä suurena, kuin se oli nuorena. Ja edelleenkään se ei voi sietää puomeja, ei sitten yhtään. Sen reaktiot puomeista on onneksi hieman lieventyneet, mutta edelleen se saa kyllä helposti melko kovan raivokohtauksen puomiin osuessaan. Ollaan yritelty muistuttaa Roopea siitä, ettei ne puomit oikeasti tapa, vaikka niihin osuiskin. Hyvähän se vaan on, että ori on tarkka jaloistaan, mutta välillä jos se saa radalla raivarit ja rupee vain pukittelemaan ja potkimaan taakse, niin se ei oo kyllä ihan ideaalein tilanne... Joka tapauksessa Roope on kerännyt sijoituksia jo ihan kivasti, ja kohta varmaan pitäisi senkin kanssa ruveta suunnittelemaan lapsijuttuja. En kyllä ehkä enää yhtään estehevosta talliin välttämättä halua, vaikka nää onkin kivoja kavereita, niin kyllä oon silti niin paljon enemmän kouluratsastaja, kuin esteratsastaja. Vaikka estekisoissa onkin paljon paremman näköisiä miehiä, kuin koulukisoissa...

03.11.2017 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittanut kasvattaja)

Aika kuluu ihan mieletöntä vauhtia. Vastahan kilisteltiin orin syntymän johdosta, ja nyt se täyttää jo 4 vuotta ja alkaa päästä kisahommiin mukaan. Roopen koulutus ja sisäänratsastus on sujunut melko mutkattomasti, kun sen kanssa on edetty rauhalliseen tahtiin. Laukan kanssa oli alkuun ensimmäisillä ratsastuskerroilla pieniä ongelmia sen ollessa niin suuri, että se oli hiukan vaikea hallita ja ohjata. Onneksi Roopella on loistava tasapaino ja se pysyy pystyssä tilanteessa kuin tilanteessa ilman mitään suurta ongelmaa.

Jo varsasta asti siitä on huokunut mieletön halu hypätä ja jo ensimmäisistä irtohypytyksistä huomasi orin olevan laadukas -- toisaalta sen vanhemmat ovat hevosia joiden veri vetää suoraan esteitä päin, joten mitä muutakaan sitä voisi sillä geeniperimällä odottaa? Roope on tarkka jaloistaan ja tuntuu, että esteet nähdessään sen korvien välissä kuuluu vain “the obstacle is lava!’ sen hypätessä korkealta puomien yli. Jos se vahingossakaan hipaisee puomia saa se sellaisen hepulin, ettei siinä ole mitään järkeä orin potkiessa taaksepäin raivo päällä. Toivon todella, että tarkkuus puomeja kohtaan säilyy, mutta tuo raivo hieman laantuu orin ikääntyessä, sillä selästä käsin nuo raivarit eivät todellakaan ole mitään helppoja hallita.

Roope pääsee nyt muutamiin pikkukisoihin ensin mukaan ja rutiinia ja hieman ikää lisää saadessaan se pääsee täysille kisakierroksille mukaan muiden tallin estehevosten tapaan. Uskon, että ori tulee täyttämään suuren osan odotuksistani, joita minulla on sitä kohtaan.

03.10.2017 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittanut kasvattaja)

Mikä siinä on, että varsat päättävät syntyä juuri silloin, kun olet juuri menossa kylpemään? Lasi shampanjaa porealtaassa kynttilöiden valossa, mitä sitä muuta elämältä kaipaa iltansa päätteeksi? Kyllähän siihen samaan kategoriaan yksi varsominen varmastikin kuuluu. Taas pääsin juoksemaan talliin kylpytakki päällä kesken lasin täytön enkä kerennyt edes laskea pulloa alas; taidan ristiä tämän kylpytakin synnytystakiksi. Käyttäväthän lääkäritkin valkoisia takkeja.

Onnekseni mun ei tarvinnut esitellä kätilöntaitojani, sillä Sylvi hoiti homman kotiin aivan kuin olisi tehnyt varsoja aiemminkin. Tutkailin hetken varsaa enkä oikein tiennyt mitä siitä olisin mieltä. Väritys ihan ok, pään valkoinen tähti nätti. Katseeni laskeutui alemmas, hyvänmallinen takapää, pitäisi osata hypätä. Kivat takajalka kulmaukset.. Ja syvä huokaus. “Mikä se on?” Ojensin pullon takana olevalle tytölle, joka yritti tulkita ilmeitäni samalla miettien selkeästi mitä mieltä olin varsasta. “Pol Roger”, vastasin ajatuksissani. Takaani kuului naurua. “Varsaa tarkoitin. Vai meinasitko nimetä sen tän pullon mukaan? Kivat sukat muuten.” “Neljä sukkaa, rahan hukkaa”, tuhahdin. “No ei vaan hyvän värinen on. Toivottavasti tästä tulee isänsä veroinen.”