| Pääsivu | Jalostusoriit | Siitostammat | Kasvatus | Informaatio |
Mistbow Vanillion "Fanni"
Valo loistaa jokaisen ikkunan takana, ketään vain ei ole kotona. Kaikella rakkaudella, Fanni on melkoinen typerys. Varsin pitkien piuhojen kanssa sytytys käy hitaanlaisesti, eikä läheskään joka kerta syttyvä lamppu ole se toivottu. Tammaparka koettaa yhä edelleen rapsutella omaa kuvajaistaan pettyen karvaasti, kun maneesin peilistä heijusta hevonen ei annakaan vastarakkautta. Lähettämällä lastaamisesta ei kannata edes haaveilla, liian monimutkainen prosessi Fannin aivoille. Säikähtäessään Fanni jää paikoilleen, vaikka muut hevoset rynnistäisivät karkuun. Toisinaan säpsähdys parin sivuaskeleen kanssa tulee koomisella, sketsihuumorimaisella viiveellä. Kilttihän kimo on, rehellisen hyväntahtoinen höppänä, joka ei vain läheskään ymmärrä ihmisiä, toisia hevosia, ympäröivää maailmaa ylipäätään. Kouluratsastus menee pitkälti yli Fannin hilseen, hyppääminen sen sijaan sujuu. Ponnistuspaikkojen kanssa tamma tosin tarvitsee apua, itsenäiset päätökset voivat päättyä aivan miten tahansa. Fanni nimittäin ei koskaan kiellä, sillä ei ymmärrä moisen olevan vaihtoehto. Ennenkin niistä kepeistä ja leikkitiilistä on pitänyt mennä yli! Haastavatkaan linjat tai lähestymiset eivät ole ongelma, ensinnäkään Fanni ei ymmärrä ollenkaan jonkin tehtävän olevan jotensakin haastavampi kuin edellinen, minkä lisäksi tamma on fyysisiltä ominaisuuksiltaan hevosmaailman Ferrari. Huippulaatua, valioyksilö. Sillä hypätä Fanni osaa, kunhan ratsastaja vain huolehtii, ettei tammaparka haukkaa turhan suurta palaa purtavakseen. Kimohan koettaa kiivetä sen 140cm okserin ylitse vaikka kuinka likeltä ponnistaen.. Tai vaihtoehtoisesti loikkaa keskelle vesiestettä arvioituaan passelin ponnistuspaikan turhan aikaiseksi. Sokea kanakin löytää jyvän, joten toisinaan Fanni hämmästyttää kaikki osuessaan itsekseen sopivalle ponnistuspaikalle. Lähtökohtaisesti ratsastaja hoitaa kuitenkin ohjauksen, ponnistuspaikat sekä hienosäädön sataprosenttisesti yksin uljaan ratsun esteälyn (ja ehkä muunkin älyn) painuttua pysyvästi pakkaselle. Varsin helppohoitoinen Fanni on muutoinkin kuin melkolailla idioottivarman tallista karkaamattomuutensa vuoksi. Säyseä tamma antaa rokottaa, raspata, kengittää, loimittaa, kylmätä itsensä, pukea kaiken poronsarvista hyttyshuppuun ja ties mihin härpäkkeisiin, mitata lämmön, satuloida ilman pullisteluja.. Kaiken, mitä tarjoan, tamma ottaa suuhunsa, olipa se matolääke, ällöttävä teollisen hajuinen hevosnami tai erehdyksessä turhan liki tamman turpaa viety eväsbanaanisi. Raipatkin maistuvat, rouskahtelevat kivasti. Mitään namin perässä venyttelemisiä tai muita temppuja Fanni ei opi, semmoisia on turha yrittääkään. Halikaveriksi Fanni sen sijaan sopii mainiosti. 
Sukuselvitys ↡i. Mistbow Brownie Bite on komea ruunikko ori. Se herättää aina ihastusta kiiltävällä karvapeitteellä, joka meinaa auringossa oikein häikäistä. Pelkästään kiiltävään karvaan ei jää Biten komeus, sillä se on rakenteeltaan lähes täydellinen. Luonteeltaankin ori on varustettu hyvin, se on helposti käsiteltävissä, mutta potkua on löytynyt aina 160 senttimetrin luokkiin. Hurjaa menestystä ei kilpailuissa Bitelle osunut, mutta tasaisesti se nappaili joitain sijoituksia luokista. Matalemmissa luokissa menestystä tuli vähän paremmin. Jalostuksessa Bite on ollut kohtuullisen suosittu, sillä sen järkevää luonnetta on pidetty tärkeämpänä kuin menestys. ii. Black Mirror ei puolestaan ollut luonteeltaan ihan niin näppärä, mitä poikansa Bite. Komea musta holstein kyllä oli, siitä ei ollut epäilystäkään, mutta Black Mirror oli hankala käsitellä ja tuntui olevan todella ailahtelevainen. Sen takia menestys kilparadoilla oli aika sekalaista, sillä toisena päivänä ori meni upeasti radan läpi ja toisena se kielsi ulos ekalta esteeltä. Epäonnea mahtui myös orin elämään, jonka takia sen ura niin kilpa- kuin jalostushevosenakin jäi vähän lyhyeksi. Ori loukkasi jalkansa pahasti tarhassa riekkuessaan huonona päivänä 10-vuotiaana ja koska Black Mirror ei olisi pään puolesta kestänyt pitkää kuntoutusta ja ei ollut takeita, että jalka tulisi kuntoon, päätettiin ori lopettaa. Parisen kymmentä jälkeläistä kerkesi ori saamaan tänä aikana. ie. Orchid Opulence on vähän mitään sanomaton tamma, joka jää helposti ihmisiltä huomaamatta. Ulkonäöllisesti tammassa ei ole mitään vikaa, se on ihan sievä ja hyvin rakentunut. Luonteeltaankin se on kiltti, mutta jää helposti huomiotta. Orchid on suvultaan ihan kiva, ei siis kummoinen, mutta ei nyt ihan huonokaan. Tamman kilpaura ei oikein koskaan lähtenyt käyntiin kunnolla, koska sillä ei ollut oikein paloa siihen hommaan. Se suoritti kyllä tasaisen varmasti, mutta parasta siitä ei saatu irti. Tamma siirrettiin jalostukseen, jossa se on pääasiassa tehnyt kivoja varsoja. Jo aiemmin mainitti Bite on parhaimmistoa tämän tamman jälkeläisistä. e. Vanilla-La-Love on ihastuttava kimo tamma. Se on juuri sopiva yhdistelmä lempeyttä ja kipakkuutta. Vanilla myytiin nuorena Saksasta kasvattajalta Ruotsiin, jossa se aloitti ratsun uransa ja kilpailut. Tamma aloitti uransa lupaavasti ja siinä tuntui olevan hyvinkin potkua pitkällekin, mutta se onnistui loukkaamaan itsensä treeneissä. Koska kuntouttaminen kesti pitkään, lähetettiin Vanilla takaisin Saksaan ja se päätettiin astuttaa, samalla kun kuntoutusta jatkettaisiin. Ensimmäinen varsa Fanni oli ihan lupaavan oloinen, joten Vanilla sai jäädä siitostammaksi. Sen vamma saatiin kuntoutettua, mutta kovin isoja hyppyjä sillä ei ole enää otettu. ei. Stolen Moment on puoliveriseksi harvinaisen monitoimihevonen, sillä on se hyvä kaikessa mihin se ryhtyy. Sen vahvuus on esteratsastus ja se on kisannut 140 senttimetrin luokissakin, mutta sen kanssa on kilpailtu myös kenttäratsastuksessa ja se on itseasiassa aika tasaisen vahva jokaisella osa-alueella. Hyvillä käytöstavoilla varustettu Stolen Moment toimii myös ajaessa ja ei se ole ulkonäöltäänkään ollenkaan huono. Se on jäänyt jalostuksessa ehkä hieman tuntemattomammaksi nimeksi, kun tammoille haetaan tarkemmin jossain todella vahvoja oreja. Mutta ne kymmenisen jälkeläistä mitkä ori on jättänyt, ovat kaikki oikein fiksuja ja toimivia hevosia. ee. Vanilla Fudge on elänyt koko elämänsä lähinnä siitostamman roolissa. Se asustaa Saksassa kasvattajan tiluksilla ja on poistunut sieltä vain muutaman kerran elämänsä aikana. Tosin silloinkin se on käyttäytynyt erittäin lungisti, eli pää on tällä hevosella kunnossa. Fudgella on hieno estesuku, varsinkin isänsä puolelta, joka on nostanut sen arvoa. Tammassa olisi varmasti ollut itsessäänkin potentiaalia kilparadoille, mutta se päätettiin astuttaa ensimmäisen kerran jo nuorena. Nyt tamma on jo tehnyt kuusi hienoa jälkeläistä, jotka puolestaan ovat kaikki omilla tahoillaan menestyneet kilparadoilla.
Kilpailumenestys10/10 6636.02p. EsteratsastusHyppykapasiteetti: 2090.14 p. 31.07.2025 ERJ-Cup Pauwau Showjumpers - 110cm 9/103 Näyttelyt
16.02.2025 VSN Ravengard Holsteiners, Ridden Reserve Champion, tuom. Spookiness PäiväkirjaPäiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistajaRavengardin maneesiin oli laitettu irtohypytyskuja, joka saisi siellä olla tovin, kun ratsastukset voitaisiin hoitaa kentällä. Eli suurimmalla osalla tallin hevosista voisi pitää pienet irtohyptyskuurit, varsinkin nuorisolla. Yksi näistä oli Fanni, jonka kävin nappaamassa tarhasta ensin talliin. Vaikka tamma olikin välillä vähän kujalla, se oli miellyttävä hoitaa ja tein sen mielelläni itse, jos oli vain mahdollisuus. Fanni seisoskeli kiltisti käytävällä, kun harjailin sen reippaasti läpi. Sen ei varmaan olisi tarvinnut olla edes kiinni, mutta olipahan kuitenkin. Lopuksi löin sille suitset päähän ja liinan niihin kiinni, kun lähdettiin maneesiin. Vaikka kimoa oli irtohypytetty meillä ollessaan paljon, niin aina ensin se oli selvästi hämmentynyt, että mitäs nyt pitää tehdä. Nappasin liinan irti ja ohjasin tammaa kohti kujaa. Hetken pohdittuaan se selkeästi taas muisti homman ja lähti suorittamaan. Hypyt Fannilla olivat upeita, mutta sen ponnistuspaikat aivan kamalia. Sen takia sille oli avuksi laitettu maapuomit, koska nyt ei ollut ratsastajaa auttamassa. Sille oli yritetty opettaa itsekin katsomaan paikkoja, mutta se ei vain koskaan ollut tajunnut sitä. Mutta tuolla hypyllä se saa asian anteeksi. Fanni sai hypellä kujan pariin kertaan lävitse ja sen jälkeen se sai ihmetellä maneesissa muuten vapaana. Se kävi ihmettelemässä hyvän tovin omaa kuvajaistaan, johon se ei myöskään koskaan tuntunut tottuvan. Ihan ihmeellinen höntti hevonen, mutta pirun hyvä hyppäämään. Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistajaMä olin kieltämättä aika epäileväinen, kun mulle esiteltiin Fanni. 4-vuotias hevonen ei vaikuttanut ihan siltä penaalin terävimmältä kynältä, mutta yritin antaa sille mahdollisuuden. Kimoutuvan tamman katseessa oli kuitenkin jotain, mikä sai mut pohtimaan sitä. Halusin tehdä kaiken itse, enkä niin, että mulle tuotaisiin nuoria kentälle koeratsastettavaksi. Joten mä pääsin hoitamaan Fannin itse ja nuorikko antoi mun kiltisti hoitaa kaiken tarvittavan. Se seisoa nökötti paikoillaan ihmettelemässä, kun mä touhusin sen ympärillä. Eli ainakaan ihan sekopää se ei olisi ja helpot hoidettavat olivat aina mun mieleen, kun kaikki ei semmoisia ollut. Varsinkaan vielä tämän ikäisinä. Ja siis ulkonäöllisestihän tässä hevosessa ei ehdottomasti ollut mitään vikaa, lähinnä korvien väli huoletti. Huoli ei ainakaan heti päässyt poistumaan, sillä kentällä Fanni vaikutti olevan ihan hukassa. Tiesin, että sen ratsukoulutus oli vielä aika alkutekijöissään, mutta oli sillä jo kuulemma vähän hypättykin. Kun kiipesin selkään ja lähdin ratsastamaan, tamma kyllä yritti parhaansa. Se ei vain oikein tainnut ymmärtää, mitä siltä sileällä haluttiin. Mutta tällä hetkellä kuitenkin mulle riitti, että se oli yritteliäs. Taitoja voitaisiin vielä hioa. Tosin seuraavaksi tulisi vielä se oleellisin osuus, nimittäin hyppääminen. Jos Fanni ei näyttäisi mitään potentiaalia esteille, mä en tekisi sillä mitään. Tarkoituksena kuitenkin kun on kilpailla ja kasvattaa estehevosia. Pienellä jännityksellä odotin, sillä hetki sitten tamma kompuroi omiin jalkoihinsa. Pikkuhiljaa huolet alkoivat hälvetä, kun päästiin ensimmäisen kerran pienestä ristikosta yli. Kömpelö ja höntti tamma väläytti sellaisen hypyn, että tiesin tässä olevan estehevonen. Nuori hevonen ei epäröinyt yhtään, vaan ylitti reippaasti esteen ja jo selkään tunsin, että hypyssä ei ollut mitään vikaa. Parin hypyn jälkeen totesin sen tarvitsevan paljon tukea ratsastajaltaan, mutta hyppy sillä oli kunnossa. Paikat vähän hakusessa, mutta se ei olisi ongelma. Me tehtiin vielä loppuun vaihto, että mun mukana oleva yksi tallini ratsastajista sai vielä mennä Fannilla. Sen takia, että myös mä näkisin menon ja nainen ratsasti hyvin paljon mun hevosia, eli tämäkin saisi sanoa mielipiteensä. Tovin jälkeen me oltiin molemmat aika tyytyväisiä. Töitähän tämmöisen hevosen kanssa saisi tehdä, mutta hyppy sillä oli kyllä ihan mieletön. Se riitti meille tällä kertaa ja todettiin, että jos tarkastuksessa olisi kaikki kunnossa, lähtisi Fanni meille. Tällä kertaa annoin tallin työntekijälle tamman ja lähdin katsastamaan seuraavaa ehdokasta. Ja ehkä tämänkin hintalappua saisi neuvoteltua vielä vähän pienemmäksi, varsinkin jos meille löytyisi muitakin hevosia matkaan. |
ulkoasu © VRL-08368, otsikkokuvat © footprints
virtuaalitalli / virtuaalihevonen - a sim-game stable / a sim-game horse