Ravengard Vanilla Voltage "Vanni"

holsteininhevonen, tamma syntynyt 03.02.2025, 3-vuotias ruunikonkimo, 168cm kasvattaja Ravengard Holsteiners omistaa VRL-12557, Ravengard Holsteiners estepainoitteinen, re. 160cm VH25-044-0132

© footprints

Ravengard Vanilla Voltage on melko nimensä mukainen luonteeltaan. Toisaalta simppeli ja helppo, mutta pientä potkuakin on sekoitettu mukaan. Vanni on helppo käsitellä ja suurimman osan ajasta sitä voi käsitellä kuka vain. Sillä tosin on ihmeellisiä kiukkupäiviä, joille ei ole löydetty syytä. Silloin tamma kiukuttelee aivan kaikesta ja yleensä päädytäänkin kimon pistämään suunnitelmat uusiksi, jolloin tamma saa vapaapäivän. Muina päivinä se on hyvin mukava hoitaa, seistä nököttää paikoillaan. Ei ole suuremmin väliä onko se kiinni vai vapaana karsinassa. Vanni antaa tehdä kaikki hommat kiltisti, eikä kummemmin vastustele mitään. Taluttaessa sitä houkuttelee vihreä ja sopivasti matkalla olevat heinät, joten siinä saa olla tarkkana, ettei tämä vedä taluttajaa mennessään.

Ratsuna sileällä Vanni on vähän laiskan oloinen, sitä ei oikein nuo hommat kiinnostele. Kyllä se tekee ja sen saa tekemään ihan reippaastikin, mutta siinä saa ratsastaja tehdä töitä. Ilmaiseksi sileällä ei tule mitään. Tammalla on kuitenkin oikein kivat liikkeet, kunhan ne saa kunnolla kaivettua esille. Kun lyödään esteitä, tai edes puomeja, eteen, alkaa Vannillakin vauhti kiihtyä. Tamma hyppää kauniilla tekniikalla ja on ihan nopeakin, vaikka välillä käännöksissä meinaa olla turhankin paljon vauhtia. Kun Vannin saa kunnolla kuulolle, sen laukkaa saa koottua kyllä mukavasti, jolloin käännöksetkään ei vaadi koko messuhallia. Maastoillessa Vanni on ihan mukava kaveri, mitä nyt vähän näkee mörköjä silloin tällöin. Mutta pääasiassa sen kanssa on kiva maastoilla ja vauhtikin pysyy hallinnassa.

Tamma matkustaa nätisti ja on reissuissakin ihan asiallisesti. Kunhan sen kiukkupäivinä jättää matkasta, silloin on turha yrittää mitään. Vanni tuntuu ihan viihtyvän hälinässä, tai ainakaan ei suuremmin välitä. Verryttelyissä sillä menee helposti keskittyminen muihin ratsukoihin, mutta radalla se keskittyy täysin hommiin ja pistää parastaan.

Hevosella ei ole jälkeläisiä.

Kilpailumenestys

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja

Vanni pärskähti tyytymättömänä, kun nuorikko oli viritetty ohjasajo vermeisiin. Se ei ollut vielä oikein ymmärtänyt tämmöisten hommien päälle, vaikka lopulta tekikin ihan hyvin hommia. Mutta selkeästi estehevonen oli tästä tammasta kasvamassa, sillä se innostui aivan kamalasti kun oli irtohypytystä tai olin lisännyt kentälle puomeja, joiden yli mentiin ohjasajaessa. Tänään semmoista ei ollut tarjolla, vaan tylsää perustyöskentelyä. Pian päästäisiin työskentelemään myös selästä käsin, mutta tykkäsin tehdä hyvät pohjat ohjasajamalla. Oli Vannia totutettu jo satulaan ja selässäkin käyty, mutta pääpaino oli vielä ohjasajotreeneissä. Kimoa ei vain homma napannut yhtään, tämä olin sen mielestä vissiin kovin tylsää. Tovin jaksoin nyhertää holsteinin kanssa kentällä, kunnes luovutin ja päästin sen hetkeksi juoksemaan vapaana.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja

Pieni ruunikko varsa paineli pierupukkilaukkaa pitkin laidunta ja mä ihastelin sen liikkeitä, kun Vanni vähän malttoi rauhoittaa menoaan. Emänsä Fanni ei paljoa varsastaan välittänyt, vaan laidunsi tyytyväisenä. Vanni taasen nautti täysin siemauksin tilasta ja vapaudesta, olihan pientä varsaa kiusattu pienellä käsittelyllä hetki sitten. Kimoutuva tammavarsa tulisi aiheuttamaan mulle vielä harmaita hiuksia, mutta mulla oli myös tunne, että siitä tulisi oikein pätevä estehevonen. Kunhan sen saisi pidettyä ehjänä, mikä ei taas näyttänyt ihan varmalta. Vanni meinasi nimittäin vetästä aitaa päin täysiä, mutta sai juuri ja juuri vaihdettua suuntaa ennen törmäystä. Miksi hevoslapset olivat sellaisia, että ensin mentiin ja sitten mietittiin. Mutta toivottavasti Vanni vähän keräisi järkeä päähän, ettei ekat vuodet menisi pelätessä.