Pauwau Showjumpers

Rembrandt GreyERJ-I

Lempinimi Rami
Rotu, sukupuoli hannover, ori
Syntymäaika 21.12.2014
Säkä, väri 170cm, rautias
Kasvattaja Grey Hanoverians
Omistaja Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus Esteratsastus
Koulutustaso 150cm
Rekisterinumero VH15-011-0267
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 21.12.2018

Kuvat © VV / Vapaasti

09/23 ERJ-I tilaisuus


Luonnekuvaus

Tiedätkö sen tunteen, kun hevonen tuntuu siltä, että voisi räjähtää koska vain. Rami on niitä ruutitynnyri hevosia. Suuri rautias on valmiina reagoimaan ihan pienimpäänkin asiaan, jos vain saa tilaisuuden. Orin kanssa saa olla silmät selässäkin ja silti se pääsee tämän tästä yllättämään. Onneksi Rami on perso herkuille, joten karkureissuilta ja muilta sen saa helposti takaisin herkuilla. Ilkeä se ei ole, mutta hyvin reaktiivinen ja sitä kautta hankala.

Hoitaessa Rami on parasta laittaa käytävälle kiinni. Siinä se pääsee seuraamaan paremmin tallin menoa ja asiat eivät pääse yllättämään. Silti omat varpaat kannattaa pitää hyvällä etäisyydellä kavioista, sillä ori saattaa yhtäkkiä vain hypähtää sivulle. Raudikko ei ole mikään mukavin talutettava ja sen kanssa on parasta olla liina melkein matkalla kuin matkalla. Se yrittää sinkoilla joka suuntaan ja yleensä suunta on eteenpäin. Oria ei kannata antaa päästä jyräämään, koska se tekee sitä aivan varmasti aina jatkossakin. Lastautuminen ja matkustaminen menettelee, välillä Rami keksisi omia juttujaan matkustaessa. Pääasiassa se kuitenkin matkustaa hyvin.

Ratsunakaan ei Rami ole ihan helpoimmasta päästä. Se on se minä hetkenä tahansa räjähtävä ruutitynnyri, jonka pöllöilyt pitäisi saada kanavoitua oikein. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta mahdollista se on. Kun Ramin saa kuulolle, siitä kuoriutuu oikein hieno esteratsu. Sillä on luonteensa mukaisesti melko räjähtävä hyppy, jossa ei ehkä ole helpoin pysyä mukana. Se myös pienemmillä esteillä harrastaa ylihyppäämistä ja liian kaukaa ponnistamista, joten ratsastajalla riittää selässä töitä. Sileällä ori tylsistyy todella nopeasti, joten tehtävien vaihtelu on hyvin suotavaa. Maastovarma ratsu Rami ei millään ole, mutta voi sillä sinne lähteä. Ei tosin kannata yksin tai kauhean kuumuvan kaverin kanssa, koska muuten voi päätyä laukkakisaan, joka loppuu vasta tallin pihassa.

i. Rex Grey
hann, rn, 167cm
EV-II
ii. Ramino SWA
ERJ-I, EV-II
iii. Rabanastre KTK-III
iie. Trevelyan
ie. Cirion Thangorodrim
ERJ-I
iei. The Art of War
iee. Hyarrostar
e. Londoniris
hann, prt, 168cm
ei. Londontopas
ERJ-I
eii. Londonrubin ERJ-I, KTK-II
eie. Jade die Libelle ERJ-I
ee. Joga Woods
ERJ-II
eei. Jogo ERJ-III, HANN-II, YLA2
eee. Garden Party

Kilpailutulokset

Esteratsastus vt. /
Ominaisuuspisteet (ERJ) Kuuliaisuus ja luonne
Hyppykapasiteetti Rohkeus

30.06.2023 ERJ-Cup Harmony Sporthorses - 120cm 8/102


Päiväkirja ja valmennukset

04.08.2023 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Mä olin hakenut Ramin sisälle sateesta kuivumaan, koska sille soviteltaisiin satulaa jälleen. Sen selkä tuntui muuttuvan jatkuvasti, joten satuloitakin sai olla kokoajan sovittelemassa. Oli outoa, kuinka aikuisen tasaisessa treenissä olevan hevosen selkä eli niin paljon. Toivottavasti joku jo olemassa olevista satuloista sopisi, että uutta ei tarvitsisi ostaa. Vaikka mä osasin itsekkin katsoa satuloita, on mulla vakio satulansovittaja myös. Kahdet silmät olivat paremmat kuin yhdet. Ori kuopi kärsimättömänä karsinassa, kun mä nappasin sen käytävälle harjattavaksi. Kuraiseen selkään olisi ikävä sovitella mitään. Rami oli melkoisen levoton tänäänkin, joten mä yritin olla sukkela ja viskasin sille vielä vähän heiniä turvan eteen. Ne toivottavasti vähän rauhoittaisivat menoa ja ori ei riehuisi satuloita sovitettaessa.

Mä tervehdin Henryä, joka juuri sopivasti asteli talliin. Me ruvettiin yhdessä hommiin ja aloitettiin muutamasta mun omasta satulasta, joita olin ajatellut orille. Niistä todettiin heti yhdessä tuumin, että ei missään tapauksessa. Me pengottiin muita ylimääräisiä satuloita, joista osa oli aikaisemmin sopinut Ramille. Raudikkoa hieman kypsytti meidän toiminta, varsinkin kun tämä ei ollut mitenkään harvinaista toimintaa sen kanssa. Me soviteltiin satuloita ja ihmeteltiin, miten taas mikään ei vain sopinut. Sitten siirryttiin Henryn tuomiin myyntisatuloihin. Niistäkin vasta ties kuinka mones oli sellainen, että päätettiin kokeilla ratsain sitä. Oli kyllä hiemän ikävää mun lompakkoa ajatellen, että hevonen jonka selkä muuttui jatkuvasti, oli myös sellainen jolle ei meinannut mikään satula sopia.

Varustin Ramin loppuun ja satulaa ihmeteltiin vielä hieman. Kaivettiin siihen myös sopiva satulavyö, jonka jälkeen lähdettiin kentälle. Orilla meinasi taas lähteä lapasesta ja mä jouduin hillitsemään raudikkoa urakalla. Mutta me selvittiin hengissä kentälle ja minä selkään. Tarkkaan Henryn kanssa tutkittiin näyttikö satula vielä hyvältä, tarvitsiko jotain satulan ja huovan väliin. Ramilla meinasi tässä välissä jo keittää yli, joten mä ratsastin sillä askellajit läpi. Satula tuntui ja näytti edelleen hyvältä, mutta Henry ei suostunut näyttämään vielä vihreää valoa. Mies rakensi meille pienen esteen ja pyysi hyppäämään. Toki estehevosella olisi hyvä katsoa vielä hypätessä satula. Me hypättiin este muutamaan kertaan ja sitten alkoi Henrykin olla tyytyväinen. Minäkin olin, koska kerrankin Ramin satula sopi myös mulle. Satula tuntui näin ratsastajallekin erittäin hyvältä. Yleensä orille sopivat satulat olivat hirveitä ratsastajalle, joten toivottavasti tämä olisi sopiva pidempään kuin kaksi viikkoa. Mä annoin Ramin hoidettavaksi yhdelle tallitytöistä, koska meillä olisi pari muutakin tapausta, joiden satulat pitäisi tarkistaa.