Ravengard Holsteiners

Wolfsreach "Hukka"

holsteininhevonen, ori
syntynyt 12.08.2024, yli 8-vuotias
ruunikonkimo, 171cm
maahantuoja Ravengard Holsteiners
omistaa VRL-12557, Ravengard Holsteiners
estepainoitteinen, re. 160cm
VH25-044-0012

11/25 PSB-III


Wolfsreach eli Hukka on vähän herkkä pieni oripoika. Tai ei se pieni ole, mutta sielultaan pikkupoika, joka tarvitsee paljon tukea ja apua asioissa. Kimo on helppo saada järkkymään, jolloin sen kanssa joutuu kokeilemaan toisinaan kaikki poppaskonstit, että sen saa takaisin tolalleen. Sinänsä se on kiltti ja helppo hoitaa, mutta muutokset on sen mielestä kamalia. Se tarvitsee aina rauhallisen ja selkeän käsittelijän. Ja koska muutokset eivät ole sen mieleen, pidetään sen käsittelijät niin samoina kuin mahdollista. Ruutinit tuovat Hukalle turvaa ja kimo toimii tarkkojen rutiinien kanssa kivasti. Toisinaan saadaan pitkiäkin aikoja, kun kaikki sujuu ongelmattomasti.

Ratsastaessa Hukka tarvitsee myös hyvin selkeän ja paljon tukevan ratsastajan. Se pitää ratsastaa jokaisella askeleella tai orille voi iskeä hätä, kun se ei tiedä mitä pitää tehdä. Ja kun sen mielentila menee vääräksi, on sitä vaikea saada siitä pois. Kun ratsastaja on selkeä, homma toimii ja Hukasta kuoriutuu upea estehevonen. Sillä on hieno hyppy, mutta Hukka menettää helposti itseluottamuksensa. Sileällä se on vähän hukassa, eikä sen jalat meinaa avuista huolimatta mennä niin kuin haluttaisiin. Maastoon holstein tarvitsee aina jonkun varman hevosen tueksi, muuten voi ruveta jännittämään liikaa.

Hukka matkustaa nätisti, kunhan sillä on joku tietystä porukasta kaverina vieressä. Eli toisinaan joku hevonen on pakko ottaa mukaan turistiksi, vaikka ei olisi itse osallistumassa toimintaan. Kimo ottaa yllättävän hyvin kisapaikat, mutta tarvitsee luotettavan ja tutun ihmisen koko ajan mukaansa. Selkeät rutiinit myös toimivat, vaikka paikka vaihtuisi. Kun tähdet on kohdillaan ja tuulen suunta oikea, on Hukka oikein toimiva peli lopulta kisoissakin. Aina se ei tule helpolla, mutta ori opettaa käsittelijöilleen todella paljon.



i. Wyrmorath
holst, rnkm, 174cm
ii. Wolfshade
holst, mkm, 173cm
iii. evm
iie. evm
ie. Duskhowl
holst, rn, 167cm
iei. evm
iee. evm
e. Ravenbrook
holst, trn, 168cm
ei. Silverpine
holst, mkm, 171cm
eii. evm
eie. evm
ee. Riviera
holst, prn, 165cm
eei. evm
eee. evm

Sukuselvitys, avaa ↡

i. Wyrmorath on selkeästi avoimempi, kuin isänsä. Käsitellessä ori on varsin mutkaton – sellainen kaikki käy-tyyppi, jonka kanssa on aina mukava toimia. Tietysti, kun kyseessä on ori, niin jonkinlaisia vinkeitä löytyy tammojen pahimpaan kiima-aikaan, mutta lähinnä nämä rajoittuu äänenkäyttöön ja minimaaliseen steppailuun.
Wyrmorath kilpailee 160 senttimetrin radoilla ja on erinomaisesti säädeltävissä oleva ratsu, joka noudattaa ratsastajansa apuja kuuliaisesti ja viipymättä. Menestyskin orilla on ollut oikein mukavaa.
Orilla ei ole tällä hetkellä, kuin kolme jälkeläistä, mutta jokainen niistä on eteenpäinpyrkiviä ja hyviä esteratsuja. Isältään ne ovat perineet hyvää rakennetta sekä hermorakennetta tehden niistä oikein kivoja kilpahevosia.

ii. Vakava ja hieman varautunut Wolfshade vaatii rauhallisen käsittelijän, joka ei ihan vähästä hätkähdä. Ilkeä tai vaarallinen ori ei ole, mutta jostain syystä äärimmäisen epäileväinen ihmisiä kohtaan.
Ratsuna se on kuitenkin todella huolellinen ja tarkka, eikä se hosu yhtään esteillä, mutta ei myöskään siedä kovaa paineistusta. Parhaiten sen kanssa pärjää, kun luottaa Wolfshaden osaavan hommansa ja ohjaa orin lempeästi esteeltä toiselle. Aktiivisesti se kuitenkin kilpailee 150 senttimetrin radoilla tasaisin tuloksin.
Jälkeläisiä orilla on kahdeksan kappaletta, jotka ovat isältään perineet älykkyyttä, varovaisuutta ja hyvää esteidenlukutaitoa. Eivät ne välttämättä mitään älyttömän nopeita ratsuja esteilläkään ole, mutta hyppäävät tarkasti ja hyvällä tekniikalla, kuten Woldshadekin.

ie. Duskhowl on herkkä ja nopea reagoimaan niin käsitellessä, kuin ratsunakin. Nämä ominaisuudet eivät tosin huonoja ole käsitellessäkään, vaan tekevät tammasta oikeastaan aika helpon. Sitä ei tarvitse isoilla eleillä pyytää väistämään tai esimerkiksi nostamaan kavioitaan, vaan Duskhowl reagoi pienimpäänkin merkkiin seuraavasta tehtävästä asiasta.
Ratsuna taas tamma on kevyt, reagoi pieniinkin apuihin helposti suorittaen sujuvasti esteratoja 140 senttimetriin asti.
Varsoilleen tamma on periyttänyt nopeita refleksejä sekä kevyttä rakennetta. Jokainen Duskhowlin viidestä varsasta kilpailee aktiivisesti tasollansa esteratsastuksessa ja menestyykin mainiosti.

e. Rauhallinen ja harkitseva Ravenbrook on arjessa erittäin helppo, mutta kisapaikoilla sitä tuppaa jännittämään jonkun verran, jolloin se saattaa säpsyä ja olla levoton. Käsistä se ei kyllä koskaan ole lähtenyt, mutta vaatii kisoihin selkäänsä rauhallisen ratsastajan, joka osaa valaa tammaankin tietynlaista uskoa, että kyllä tästä selvitään.
Jännittämisen takia Ravenbrook ei ihan hirveästi ole kilpaillut, mutta on sillä silti hyviä tuloksia 140 senttimetrin radoilta, kun oikea ratsastaja ja hyvä yhteistyö on löytynyt.
Jälkeläisiä tammalla on kaksi. Ne ovat olleet helppoja koulutettavia, eivätkä ne onnekseen ole emänsä hermostuneisuutta kisapaikoilla perinyt. Noin muuten Ravenbrook on periyttänyt jälkeläisilleen hyvää päätä ja turvallista luonnetta ainakin kotioloissa.

ei. Silverpine on reipas ja itsenäinen ori, joka arvostaa käsiteltäessä suoraviivaisuutta ja selkeyttä. Sählääminen ja asioiden pitkittäminen tuppaa käymään orin hermoille, jolloin siitä tulee levoton ja siitä selkeästi näkee turhautumisen. Sujuvan käsittelyn kanssa Silverpine on kuitenkin oikein yhteistyöhaluinen ja helposti käsiteltävissä oleva ori.
Silverpine kilpailee 150 senttimetrin radoilla ja on radalla nopea, mutta joskus myös vähän turhan riskialtis. Ratsastajan tulee siis osata suunnata orin energia oikein ja ohjata ratsukko turvallisesti läpi radan.
Neljälle jälkeläiselleen ori on pääosin periyttänyt rohkeutta ja kilpailuviettiä. Varsat usein hyppäävät kaiken eteen tulevan, mutta vaativat ratsastajalta kurinalaisuutta ja rohkeutta hallita välillä ruutitynnyriä muistuttavaa hevosta.

ee. Riviera on pehmeä ja hieman herkkä tamma, jonka maailma tuntuu välillä järkkyvän pienimmästäkin asiasta. Käsiteltäessä se vaatii rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Harjaaminen ja kavioiden puhdistus kyllä sinänsä onnistuu ongelmitta, mutta esimerkiksi varustaessa ei kannata kiirehtiä tai yllättäen heittää satulaa tamman selkään.
Riviera on kuitenkin ratsuna miellyttävä, mutta ei sitä rohkeaksi voi kehua. Se jännittää aika paljon uusia paikkoja ja tukeutuukin paljon ihmiseen uusissa tilanteissa. Paikalta se ei siis poistu, jos joku asia käy liian jännittäväksi, mutta tarvitsee ihmisen, joka sille kertoo, ettei mitään hätää ole.
Kuudelle varsalleen se on periyttänyt hyvää perusluonnetta, vaikka itse aikamoinen jännittäjä onkin. Herkkiä varsatkin ovat, mutta ainakin kohtalaisia, ellei jopa hyviä esteratsuja jälkeläiset ovat.
© Jaana K.


05.01.2026holst-t. Ravengard Valkyriae. Violet ChemistryVH26-044-0017ei meriittejä
09.10.2025holst-t. Ravengard Icarinae. Italian SummerVH25-044-0281VSN RCh, PSB-III, EV-II
05.05.2025holst-o. Ravengard Wolfpacke. Glacier KissVH25-044-0230ei meriittejä


Kilpailumenestys

10/10
6602.45p.

Esteratsastus

Hyppykapasiteetti: 2215.35 p.
Rohkeus: 2206.02 p.
Kuuliaisuus ja luonne: 2181.08 p.


31.08.2025 ERJ-Cup Drurybridge Sporthorses - 120cm 2/109

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja

5-vuotias Hukka havisi kuin haavanlehti mun alla, pienellä pojalla meinasi olla taas kovin jännää. Koska ori oli luonteltaan vähän herkkäsielu, sen kanssa oli edetty rauhassa ja nyt olikin sen ensimmäinen kunnollinen estevalmennus kodin ulkopuolella. Turvahevosiksi lähti pari tuttua ja turvallista hevosta Ravengardista, jotka voisivat olla tukena Hukalle. Kimo ei oikein tiennyt mitä sen olisi pitänyt tehdä, joten tarjosin sille tehtävää. Käveltiin ja samalla taivuttelin sekä asettelin sitä eri suuntiin. Tehtiin erilaisia ympyröitä ja vähän väistöjä, jolloin se ei kerennyt ajatella kuinka jännittävää tämä sille oli. Ravissa alkoi Hukka hieman jo rentoutua, mutta ei se missään tapauksessa ollut vielä täysin sujut tilanteen kanssa.

Kun päästiin hyppäämään asti, mentiin Hukan kanssa ihan pieniä ristikoita. Helpotettiin orin hommaa tekemällä tehtävistä todella helppoja, kun itse tilanne oli vaikea. Pohdittiin valmentajan kanssa, että miten voitaisiin tukea sitä parhaiten. Hukka teki todella erikoisia loikkia pienille ristikoille, mutta uskalsi mennä yli. Toisto toistolta kimo rentoutui lisää ja homma alkoi rullaamaan paremmin. Nuorien kanssa oli aina tasapainoilua muutenkin, mutta Hukan kanssa sai kyllä olla todella tarkkana mitä tehtiin, milloin ja miten. Tämä valmennus oli kuitenkin nyt oikein onnistunut käynti, sillä tällä ei mennyt pupu pöksyyn vaikka kaverit olivatkin välillä vähän kauempana. Se alkoi myös luottamaan muhun, että luotsaisin sen yli turvallisesti kaikista tilanteista. Kun saatiin oikein onnistunut pieni "rata" suoritettua, jätettiin homma siihen hyppyjen osalta.

Sileällä vielä vähän jumppailin Hukkaa ja samalla verryteltiin pois. Tulin selästä alas kävelyttämään sitä, kun odoteltiin muiden saavan valmennus vielä loppuun. Syöttelin myös vähän herkkuja Hukalle, sillä ne tuntuivat myös rentouttavan sitä. Kun kaikki olivat valmiita, lähdettiin me ulos maneesista valmistelemaan hepat kotimatkalle. Matka ei ollut kuin 15 kilometriä, eli juuri sopiva reissu Hukalle. Yleensä valmentaja tuli meille, mutta nuorien kanssa käytiin välillä ihan harjoituksen vuoksi valmentajan kotitallilla pyörähtämässä. Tämä meni onneksi sinne onnistuneisiin reissuihin, koska ihan kaikki eivät olleet sinne menneet. Hukkaa yritin varjella kaikin keinoin huonoilta kokemuksilta, että saataisiin sen itseluottamusta kasvatettua ja siitä kisahevonen vielä rakennettua.


Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja

Hukalle oli uusi ratsastaja kokeilussa ja mua jännitti ihan todella paljon. Heillä ketkä menivät usein orilla alkoi olemaan niin paljon muita ratsuja sekä olivat myös kiinni muissa jutuissa, niin tälle tarvittaisiin uusia ihmisiä remmiin. Hukan kanssa vain ei aina ollut alussa ihan helppoa ja tiesin nuoren ratsastajankin ottavan hieman herkästi itseensä, jos ei homma lähtenyt rullaamaan. Mutta mitä tiesin, niin uskoisin ratsastajan kyllä lopulta sopivan kimolle oikein hyvin. Kunhan heille löydettäisiin yhteinen sävel. Mä lupasin pitää vähän sileän valmennustyylisen tunnin, kun tunsin itse orin oikein hyvin. Olin parhaani mukaan myös selittänyt etukäteen, miten oria tulisi käsitellä. Ratsastajalle tuntui menneen asia perille, mutta käytäntö olisi aina eri asia.

Ori oli vähän epäileväisen oloinen, kun vieras ihminen oli nousemassa sen selkään. Sille ei ollut hetkeen esitelty uusia ihmisiä, saati ratsastajia. Mutta joskus tämäkin oli tehtävä. Ohjeistin ratsastajaa olemaan itse selkeä ja ratsastamaan jokaisen askeleen. Jos Hukan jättäisi askeleeksikin yksin, voisi tulla ongelmia. Oli vuosien saatossa ori kehittynyt, mutta ei siitä koskaan tulisi mitään automaattisesti toimivaa. Ratsastaja lähti heti reippaasti tekemään ja itsevarmuus alkoi hieman tarttumaan hevoseenkin, sillä näin ihan selkeästi kuinka kimo rentoutui. Ohjeistin tekemään helppoja tehtäviä ja homma lähtikin yllättävän nopeasti jo sujumaan. Katsoin tyytyväisenä kaksikon menoa ja annoin myös pienet olantaputukset itselleni, koska olin tunnistanut näin hyvin, että tässä voisi olla sopiva pari. Ratsukko pääsisi tällä menolla kokeilemaan piankin hyppyjä.


ulkoasu © VRL-08368, otsikkokuvat © footprints     
virtuaalitalli / virtuaalihevonen - a sim-game stable / a sim-game horse