Pauwau Showjumpers

Touché Amoré

ERJ-I
Lempinimi Tutu
Rotu, sukupuoli hannover, tamma
Syntymäaika 15.04.2020
Säkä, väri 163cm, ruunikonkimo
Maahantuoja VRL-09979
Omistaja Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus Esteratsastus
Koulutustaso 140cm
Rekisterinumero VH21-011-0022
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 15.04.2021

Kuvat © Franz Venhaus CC BY-ND 2.0

02/22 ERJ-I tilaisuus


Luonnekuvaus

Touché Amoré eli ihan vain Tutu on se tallin lempeä äitihahmo. Se huolehtii niin ihmisistä kuin muista hevosistakin, jos sitä vain joku tarvitsee. Sen huomaan siis voi huoletta jättää uudet tulokkaat tai hieman aremmatkin hevoset. Tai miksei myös ihmisetkin. Jos joku jännittää hevosia, on Tutu varma valinta tutustuttamaan ihminen hevosiin. Tutu on kaikessa aina innolla mukana, mutta osaa myös hillitä itsensä, joten innostus ei ole ylitsepursuavaa. Tammalla tosin on yksi huono tapa, nimittäin se pullistelee satuloidessa. Tämän uskotaan olevan peruja vanhasta kodista, jossa on mahdollisesti kiristetty vyö liian nopeasti tiukalle. Muuten Tutu on todella helppo hoidettava ja se nauttii kauneushoidoistaan.

Ratsuna Tutu mukautuu hieman ratsastajan mukaan. Kokemattoman se kuljettaa varmasti, ihan sama mentiinkö sileällä vai esteitä. Kokeneemmalta se hieman vaatiikin jotain ja saattaa kokeilla, jos pääsisi luistamaan tehtävästään. Mutta yleensä kimo tekee hyvällä motivaatiolla töitä ja se on helppo saada tekemään mitä haluaa. Esteet on kuitenkin se juttu, että kun estekorkeus alkaa nousta tarpeeksi, alkaa Tutukin syttyä. Sen askellajeja on helppo säädellä ja sillä on aika portaaton säätö olemassa, ratsastajan täytyy vain osata pyytää. Maastoilija Tutu ei oikein ole, se kyllä menee seuran kanssa ihan kiltisti, mutta viihtyy paremmin turvallisesti kentällä tai maneesissa.

Tutua ei paljoa hetkauta matkustelut tai vieraat paikat, se on kaikkialla kuin kotonaan. Sille ei myöskään ole ongelma pitkät matkat, kunhan nyt välillä ruokaa saa. Porkkanat on tamman lempiherkku, joten viimeistään niiden avulla Tutu jaksaa vaikka maailman ääriin. Pullistelu ei katoa kisapaikoillakaan, mutta siellä se on helpompi huijata lopettamaan. Kisoissa tamma antaa kaikkensa, ellei sille satu harvinainen huono päivä, jolloin meno ei ole kovinkaan kaunista. Tammaa ei häiritse muut hevoset, mutta kisapaikoilla se viihtyy hieman sivummassa.

i. Toulouse
hann
ii. Townsend Tenpenny
hann
iii. evm
iie. evm
ie. Krishane
hann
iei. evm
iee. evm
e. Pink Martini
hann
ei. Paraller Universe
hann
eii. evm
eie. evm
ee. Jewel
hann
eei. evm
eee. evm

23.02.2021 t. Pauwau Columbine (i. Conquistador)

i. Tutun isä Toulouse on komea kimo ori. 167 senttiä korkea ori aloitti nuorena lupaavasti uraansa ja näyttikin, että siitä tulee jotain suurta. Valitettavasti Toulouse loukkaantui tarhassa riehuessaan sen verran pahasti, että sen kisaura päättyi siihen. Nykyään sillä voi hypätä aivan pieniä esteitä, ihan orin järjissä pitämisen takia. Kimoa on käytetty kuitenkin jalostukseen ihan kiitettävästi, osittain sen hyvän suvun vuoksi. Se on myös kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle, joka nostaa sen arvoa. Toulouse onkin jättänyt hienoja jälkeläisiä, joita on nähty paljon kilparadoilla.

ii. Townsend Tenpenny on hyvin tunnettu saksalainen ori. Musta komistus on jopa 170 senttiä korkea ja sen ulkonäöstä pidetään hyvin paljon. Se on tuttu näky kaikissa isoissa hevostapahtumissa, se on voittanut esteuransa aikana paljon ja muutama autokin löytyy palkinnoista. Nykyään ori viettelee eläkepäiviään jalostusorina, mutta on niitäkin hommia vähentänyt jo rutkasti. Jälkeläisiä Tenpennyltä löytyy pitkä lista ja niistäkin löytyy pari kourallista hyvin menestyneitä hevosia. Orin astutushinnastot olikin yhdessä vaiheessa aivan pilvissä suosion vuoksi.

ie. Krishane ei itse ole tehnyt juuri mitään, mutta se on yhden suurimman saksalaisen siittolan kasvatustyötä. Sen suvusta löytyy hienoja nimiä ja ruunikonkimo tamma on luonteeltaan täyttä kultaa. Se onkin kasvattanut hienosti omat ja muidenkin varsat. Se on myös toiminut kahdelle varsalle emänä samaan aikaan, kun se otti kuolleen tamman varsan huostaansa. Krishane on melko pienikokoinen, vain 161 senttinen, mutta pitää silti äidillistä kuria varsoille. Krishanelle on käytetty hienojakin oreja, joten se on jättänyt jälkeensä melkoisia kilpureita.

e. Pink Martini on pieni ja pippurinen ruunikko tamma. Se ei ole koskaan antanut kenenkään hyökyttää ja se pitää puolensa kyllä loppuun asti. Niin kisoissa kuin kotonakin. Vaikka korkeutta löytyykin vain 159 senttiä, on tamma kiertänyt melko menestyksekkäästi esteratoja nuoren ratsastajansa kanssa. Se vei ratsastajansa aina 130 senttien luokkiin asti ja osaavamman ratsastajan kanssa meni vielä pykälän korkeammalle. Kun ratsastaja halusi ratsultaan enemmän kapasitettia, siirrettiin Pink jalostuskäyttöön. Se onkin pyöräyttänyt maailmaan muutaman kauniin varsan, joista yksi on meidän Tutu. Nyt tamma on siirtynyt täysin eläkkeelle ja vain nautiskelee elämästään.

ei. Paraller Universe on melko tuntemattomasta suvusta ja itsekin tuntematon nimi. Se on kilpaillut muutamia startteja 160 senttisissä luokissa, mutta taso oli sille liian kova ja Universe siirtyi takaisin pienempiin luokkiin. Mustanruunikko ori on kyllä komea, mutta ei ehkä miellytä kaikkien silmää. 163 senttisenä orina sitä on myös pidetty liian pienenä, mutta muutamia tamman omistajia se ei ole haitannut. Universelta löytyy muutamia jälkeläisiä, mutta ei mitään huippuluokkaa. Se kilpailee vielä satunnaisesti pienemmissä luokissa, myös nuorten ratsastajien kanssa. Ori on nimittäin luonteeltaan todella kiltti ja helppo käsitellä.

ee. Tämän tamman aika koitti liian aikaisin, sillä Tutun emänemä Jewel kuoli toisen varsansa synnytyksessä. Myöskään varsaa ei saatu pelastettua, eli Pink Martini jäi tämän mustan tamman ainoaksi jälkeläiseksi. Jewel toimi lyhyen elämänsä aikana vain siitostammana ja sillä olisi varmasti ollut enemmänkin annettavaa sillä saralla. Sillä on hieno suku ja sen ainoa varsa oli melko menestys orivalinnan huomioon ottaen. 160 senttiä korkea Jewel oli luonteeltaan pippurinen kuten jälkeläisensäkin ja hyvin kilpailuhenkinen, vaikka ei koskaan startannut.

Kilpailutulokset

Esteratsastus vt. 9 / 8
Ominaisuuspisteet (ERJ) 4669.02 Kuuliaisuus ja luonne 1890.44
Hyppykapasiteetti 1327.19 Rohkeus 1451.39

Päiväkirja ja valmennukset

05.08.2021 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Oli kisapäivän aamu ja kuten aina, oli hevoset puunattu edellisenä päivänä siistiksi. Ne joilla oli yhtään vaaraa sotkea itseään, oli suojattu kevyillä loimilla. Mua ihmetytti, kun mut oli pyydetty käymään Tutun luona. Tamma oli yksi kisareissuun lähtijöistä, joten mä kävin läpi kaikkia mahdollisia syitä, miksi mua pyydettiin sen luokse. Yritin olla ajattelematta pahinta eli katkenneita jalkoja ja muita. Ne eivät olleet ihan kauhean toivottavia ylipäätään hevosilla. Kun mä sitten pääsin Tutun karsinalle, mä huokaisin ensin helpotuksesta. Sitten en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa kimolle, joka tosin ei juuri nyt kimolta näyttänyt.

Kimouden takia tamma sai aina puunauksen jälkeen loimen, vaikka ei kovin usein itseään sotkenut. Nyt se oli loimesta huolimatta onnistunut siinä. Loimi tosin oli aivan vinksallaan, mä en tiedä mitä sille on voinut edes tapahtua. Miten ihmeessä hevonen sai rikkomatta sen noin paljon pois, vaikka siinä on jalkaremmit sun muut. Kaikki ihan ehjinä, mutta kimo hevonen onnistunut sotkemaan itsensä ihan totaalisesti. Tutu katseli meitä oikein tyytyväisenä, kun me lopulta tallitytön kanssa remahdettiin nauruun. Mielummin sotkuinen kimo kuin katkennut jalka. Tosin eilisen kova työ saada puhdas kimo oli mennyt hukkaan.

Koska aikaa oli rajallisesti ja noin likaista hevosta ei kehtaisi viedä edes harjoituskisoihin, saati sitten oikeisiin, me käärittiin hihat ja alettiin hommiin. Onneksi Tutu rakastaa hoidettavana oloa, joten sen puunaus oli siltä osin helppoa, kun hevonen ei pistäisi kapuloita rattaisiin. Me hinkattiin ja puunattiin kaikkea moskaa irti kimon karvapeitteestä. Kaikenmaailman aineita tungettiin siihen ja käytettiin eri harjoja, tavaroita oli pesuboksissa ihan lukematon määrä. Lopulta Tutu alkoi taas muistuttaa kimoa, joten me luovutettiin. Ihan kiiltävää siitä ei tullut, mutta kuitenkin sellainen, että kisoihin kehtaisi viedä.

06.04.2021 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Me yritetään pitää hevosten liikkuminen mahdollisimman monipuolisena, että esteiden lisäksi olisi muutakin. Hyppyjä otetaan aika vähän, sillä aikaa käytetään kouluratsastukseen, maastoiluun, maastakäsintyöskentelyyn ja nyt mä olin innostunut ohjasajosta. Tutun kanssa me oltiin kokeiltu tätä jo pariin kertaan ohjauksessa. Nopeana oppijana tamma osasi jo vaikka mitä, joten me lähdettiin kokeilemaan kahdestaan, tulisiko hommasta jotain. Ei me mitään ihmeellistä tehtäisi, mutta vähän humputeltaisiin. Tosin mä olin huomannut jo eron ratsastuksessa sen muutaman ohjasajokerran jälkeen. Mä myös hahmotin Tutun liikkeet selästä paljon helpommin, kun olin päässyt näkemään sitä eri tavalla sivusta.

Me lyötiin ohjasajovarusteet päälle ja suunnattiin maneesiin. Kimo tamma sai kävellä haluamassaan muodossa ja pitkälti mihin itse halusi, kunhan käveli. Mä kävelin vähän takana sivulla, ohjat vielä löysinä. Pikkuhiljaa me ruvettiin työskentelemään ja rupesin vaatimaan Tutulta jotain. Tamma haki hienosti tuntumalle ja alkoi hakemaan muotoaan. Mä halusin taivutella tammaa, joten me tehtiin paljon ympyröitä ja voltteja. Vaihdeltiin suuntaa aina välillä, että saatiin työskenneltyä tasaisesti molempiin suuntiin. Kokeiltiin myös pieniä väistöaskeleita, joita Tutu teki kun olisi niitä aina näin tehnyt. Pikkuhiljaa mä taas annoin tamman valita reitit, vauhdin ja muodon. Kimo tuntui tykkäävän ohjasajosta, joten sille se pitäisi ehdottomasti lisätä säännöllisesti treenikalenteriin. Se teki sille hyvää ja oli mieluisaa, joten ei se tarvinnut muita perusteluja.

Olisinpa mä ruvennut jo aikaisemmin harrastamaan ohjasajoa, sillä se olisi ollut niin monen hankalan nuoren kanssa hyvin kätevä tapa opetella. Ei vielä ollut liian myöhäistä, joten tulevien nuorten kanssa pitäisi ottaa tämä ohjelmaan. Tutu kulki paljon hienommin ohjasajaessa kuin ratsain, mutta se alkoi myös ratsain liikkumaan eri tavalla, kun pääsi hakemaan asioita ilman ratsastajan painoa. Ja tietysti palkkioksi tämän jälkeen sai porkkanan.