Pauwau Showjumpers

GalilettoERJ-I, HANN-II

Lempinimi Galle
Rotu, sukupuoli hannover, ori
Syntymäaika 28.07.2019
Säkä, väri 170cm, ruunikko
Kasvattaja | Maahantuoja Stig Diern, GER | Rubinedal
Omistaja Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus Esteratsastus
Koulutustaso 150cm
Rekisterinumero VH21-011-0021
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 28.01.2021

Kuvat © ransu.kuvat.fi

11/22 ERJ-I - tilaisuus
08/23 HANN-II tilaisuus


Luonnekuvaus

Galiletto on todellinen duracellpupu, se olisi aina menossa ja energiaa on vaikka muille jakaa. Galle ei pysyisi hetkeäkään paikoillaan, joten sille on ollut pakko keksiä kaikkia virikkeitä sekä sisälle että ulos. Orilla on paha tapa purra puuta tylsistyessään, joten virikkeet ovat olleet senkin kannalta hyödyllisiä. Tarhojen aitoja ei kuitenkaan haluta uusia vähän väliä, kun Galle keksii leikkiä majavaa. Kaikki tallilla käyvät koirat ovat oppineet välttelemään Gallea, sillä yksi orin lempipuuhista on jahdata koiria. Toki tietysti toisista koirista tämä on hauskaa, joten ne leikkivät välillä hippaa keskenään. Galle on yleensä hoidettava aika nopeasti, sillä se on vähän turhan innoissaan aina lähdössä töihin.

Ratsastaessa Gallelle on keksittävä tekemistä koko ajan. Välikäynneilläkin kannattaa keksiä jotain, koska muuten ori meinaa lähteä lentoon. Gallella onkin vähän useammin rankempia treenejä ja kokonaisia vapaapäiviä ei voi orilla pitää, sillä se tulee silloin aidoista ja seinistä läpi. Kun Gallen energian saa kanavoitua oikein, se on ihan näppärä ratsu. Se suorittaa sileälläkin sujuvasti koululiikkeitä, mutta esteillä se tietysti loistaa. Sattuneista syistä se myös loistaa kun ratsastetaan aikaa, yleensä vaan sillä tulee herkästi puomeja matkaan, jos sen päästää paahtamaan liian kovaa. Maastot eivät ole koskaan rauhallisia Gallen kanssa, vaan ratsastajan pitää olla aika hurjapäinen. Gallella on vain yksi vaihde ja se on täysiä.

Matkustaminen on orille hieman tuskaisaa, mutta se on oppinut sietämään paikoillaan seisoskelua. Tosin sille laitetaan aina rekkaan lelu, jolla se saa touhuta matkan ajan. Myös eväät viritellään vähän vaikeammin, jotta virikkeitä riittää. Kisapaikoilla Galle on edelleen aivan mahdoton energiapommi, sitä ei tunnu saavan millään väsytettyä. Sille ei tosin ole mikään ongelma vetää muutamaa starttia päivään ja pitkää kisaviikonloppua. Muilla hevosilla tosin meinaa mennä hermot suureen duracellpupuun.

i. Gorgon
hann, rt, 167cm
ii. Galileo
hann, rt, 168cm
iii. evm
iie. evm
ie. Heraldina
hann, rn, 167cm
iei. evm
iee. evm
e. Lenda
hann, rn, 168cm
ei. Lobus
hann, rnkm, 171cm
eii. evm
eie. evm
ee. Etna Atomica
hann, rt, 165cm
eei. evm
eee. evm

15.04.2021hann-t. Pauwau Ginervae. Weakerton's Kiesza VH21-011-0127
25.01.2021hann-o. Pauwau Good Old-Fashioned Lover Boye. Queensryche VH21-011-0037

i. Gorgon on omistajansa, saksalaisen Stig Diernin, silmäterä. Ori ei ehkä ole se kiiltävin ja upeimman näköinen rautias puoliverinen, mutta voi millä kapasiteetilla se onkaan varustettu. Puomit tipahtelevat tämän tarkan hyppääjän kanssa vain hyvin harvoin ja Gorgon on aina täysillä tekemässä töitä. Se on melko leppoisa tapaus noin niinkun kilpahevosoriksi, mutta kyllä siitä potkuakin löytyy. Se on kilpaillut ja voittanut tiessä missä, aina niissä 160cm luokissa asti. Stig Diern on itse kilpaillut orilla pääasiassa, vaikka tämä yleensä ulkoistaa kilpailemisen muille. Jälkeläisiä orilta löytyy pitkä liuta, moni niistä on omistajansa omien tammojen jälkeläisiä.

ii. Galileo on hieman poikaansa komeampi tapaus, mutta varustettu yhtä hyvällä hyppykapasiteetilla. Oria on voinutkin nähdä lähinnä Saksan sisällä kilpailemassa 160 sentin luokissa. Moni on harmitellut, kun Galileota ei viety ulkomaille kisaamaan, koska se on niin hieno. Omistajiaan ei kuitenkaan kiinnostaut kuljetella oria pitkin Eurooppaa, joten tämän kanssa tyydyttiin kotimaan kisoihin. Siltikin hienon uransa jälkeen järkevällä luonteella varustettu ori siirtyi jalostuskäyttöön ja se onkin ollut melko suosittu, tosin edelleen Saksan sisällä.

ie. Heraldina on myös Stig Diernin hevosia, yksi miehen kantatammoista. Jonkun on joskus kuultu sanovan, että ruunikko olisi jopa Diernin lempitamma. Ei siis ole ihme, että tammasta ainoa kotiin jätetty jälkeläinen onkin miehen silmäterä. Heraldina on kilpaillut 130cm luokkiin asti, kunnes siirtyili hiljalleen jalostuspuuhiin. Tammalla on kolme jälkeläistä, joista yksi jäi Diernin tallille ja kaksi muuta myytiin. Niistäkin on tullut ihan menestyneitä ja tervepäisiä kilpahevosia.

e. Lenda on elämänsä aikana kerennyt vaihdella kotia moneen kertaan. Se syntyi Saksassa, josta se myytiin nuorena kilpahevosen alkuna Ruotsiin tunnetulle kilparatsastajalle. Tällä ei kuitenkaan homma sujunut ruunikon tamman kanssa, joten se päätyi parin mutkan kautta toisella ruotsalaiselle ratsastajalle ensimmäiseksi kunnon kilpahevoseksi. Lenda oli kuitenkin liian hankala ja päätyi sitten takaisin synnyinseudulleen Saksaan. Lopulta kun tammalle tarjottiin tarpeeksi tekemistä, sen kanssa päästiin 140 sentin luokkiin asti kisaamaan. Varsoja tammalla ei ole kuin yksi, eikä välttämättä muita tule, sillä Lendan mielestä mammalomalla oli tylsintä ikinä.

ei. Jos Lenda oli hankala energisyytensä vuoksi, on Lobus vielä pari pykälää energisempi. Tälle ruunikonkimolle orille ei vain vapaapäivät sovi, kevyetkin päivät ovat vähän siinä ja tässä. Suuri ori on parhaimmillaan, kun pääsee tekemään kunnolla ja se onkin melkoinen työmyyrä. Se on kilpaillut myös kenttäratsastuksessa, joka sopii sille kuin nenä päähän. Lobus ei ole mikään hirveän tunnettu ori, varsinkaan estehannoverien puolella. Siltä löytyy kourallinen laadukkaita jälkeläisiä, joten on hieman harmi, ettei tammojen omistajat ole Lobusta löytyneet. Omistajat tosin eivät ole kauheasti oriaan mainostaneet.

ee. Etna Atomica on vähän rauhallisempi tapaus tällä puolella sukua, Lobuksen puolisoksi se valittiin juurikin sen takia, ettei varsasta tulisi niin vauhdikasta menijää. Rautias Etna on toiminut parempana harrasteratsuna, kilpailuissa sitä ei koskaan nähty. Sillä on itsellään hieno suku, mutta tammalla eikä omistajalla ollut mielenkiintoa kilparadoille. Kotona sillä on kyllä hypätty 120 senttisiäkin esteitä, eli potentiaalia Etnallakin on. Tamma on varsotettu kahteen kertaan, jonka jälkeen Etna on ollut enemmän hyvänmielen maastoratsuna.

Kilpailutulokset

Esteratsastus vt. 10 / 9
Ominaisuuspisteet (ERJ) 5748.92 Kuuliaisuus ja luonne 2217.59
Hyppykapasiteetti 1791.75 Rohkeus 1739.58

31.07.2022 ERJ-Cup Couture - 130cm 6/102


Päiväkirja ja valmennukset

15.10.2022 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Mun tämän päivän ensimmäinen ratsu oli Galle. Ori oli usein päivän ensimmäisenä, kun vielä itselläkin riitti energiaa toimia todella energisen hevosen kanssa. Tänään mä halusin orin hoitaa itse, joten hain sen ulkoa sisälle ja rupesin laittamaan kuntoon. Ori sai viettää yöt ulkona, koska se tylsistyi karsinassa. Nytkin se sai aamuheiniä samalla kun hoidin sen, koska silloin Galle malttoi olla vähän rauhallisemmin. Ruunikko käyttäytyi ihan siivosti tällä kertaa, joten me päästiin nopeasti varustusvaiheeseen. Tosin siinä sitten meinasikin tulla ongelmia, koska Gallen satulasta puuttui satulavyö. Jalustimetkin olivat jossain, mutta mä käytin omiania, joten se ei ollut suurensuuri ongelma. Ja tokihan mä voisin ottaa joltain muulta vyön, mutta kun kaikille oli omat varusteet, niin se omakin olisi kiva löytää. Mulla ei kovin usein ymmärrystä riittänyt tähän, että miksi tavaroita ei palautettu takaisin omille paikoilleen, kun jokaiselle tavaralle sellainenkin oli olemassa.

Vaikka tallissa oli hevosia paljon, mä tiesin jokaisen omat varusteet. Se helpotti hieman etsimistä, mutta kun varusteita oli kymmenille hevosille, oli niitä hieman hankala käydä läpi. Hetken penkomisen jälkeen, vyö löytyi toisen hevosen satulan päältä. Mun pitäisi taas muistuttaa muita, että jos käytettiin toisen varusteita, ne pitäisi ehdottomasti palauttaa paikoilleen. Osalle oli vielä erikoisvarusteita, joten olisi tosi hankalaa jos ne hukkuisivat. Kaikille oli säännöllisesti sovitetut omat satulat ja niihin tietynlaiset vyöt. Joten perjaatteessa lainailuja ei edes tarvitsisi tehdä. Jalustimia mä en nyt jäänyt etsimään, koska tosiaan käytin omia. Gallella menisi kohta hoitopaikalla hermot, jos en ilmestyisi varustamaan sitä. Mä kuulinkin tallin puolelta kuopaisun, eli heinät alkoivat selkeästi olla loppu.

Kun varusteet oli kunnossa, mä sain varustettua malttamattoman ruunikon ja me päästiin maneesiin. Alkukäynnit me käveltiin maastakäsin, kun mä kantelin samalla meille pientä kavalettitehtävää varten puomeja ja sokeripaloja. Galle olisi ollut kovin avulias ja auttanut mua, mutta tämä oli sille myös hyvää kärsivällisyysharjoittelua. Orin mielestä puomit oli hirveän hauskoja, joten se meinasi innostua lisää, kun aavisteli pääsevänsä kohta hommiin. Kun puomit oli paikoillaan, mä pääsin orin selkään. Mä keräilin heti ohjat ja aloitin käyntityöskentelyn. Mulla oli myös maassa olevia puomeja suoralinja, ne olivat melko pitkillä väleillä. Tiesin tämän olevan hankalaa Gallelle, mutta sen takia me treenattiin. Mä menin aina puomin reunasta, väistätin toiseen reunaan, takas taas seuraavaan reunaan ja niin edelleen.

Gallen mielestä tämmöiset koulupuomit olivat hirmutylsiä, mutta se kuitenkin joutui keskittymään, eli ei päässyt sekoilemaan. Kun käynnissä oltiin tehty muutamaan kertaan, mä siirryin ravailemaan ja hetken uralla pyörimisen jälkeen tehtiin samaa tehtävää ravissa. Galle alkoikin jo rentoutumaan ja vertymään väistöjen ansiosta. Sitten päästiinkiin asiaan, eli meidän kavaleteille. Niissä oli vähän samaa teemaa, eli pientä siksakskuviota. Eli kavaletit eivät olleet suorassa linjassa ja laukkojakin pitäisi vaihdella. Ruunikko ei ollut moksiskaan hankalammasta tehtävästä, vaan sen energiaa saatiin taas kanavoitua oikeaan asiaan. Gallella ei ollut mitään ongelmaa tämän tehtävän kanssa, vaan se keskittyi kerrankin täysillä ja teki todella tarkasti töitä. Sillä pitäisi siis selkeästi teettää tämmöisiä tehtäviä paljon enemmän, jotta saataisiin se keskittymään. Me tehtiin tehtävää muutamaan kertaan ja mä työskentelin sen laukkaa sekä raviakin myös ilman puomeja. Kun me oltiin valmiita, oli maneesiin tuotu mulle jo valmiiksi käveletettynä seuraava hevonen, joten tallityttö otti Gallen loppukäyntejä kävelemään kun mä vaihdoin hevosta.