Pauwau GrasshopperERJ-I

Lempinimi	Rasse
Rotu, sukupuoli	hannover, ori
Syntymäaika	07.01.2022
Säkä, väri	166cm, ruunikonkimo
Kasvattaja	Pauwau Showjumpers
Omistaja	Nerita VRL-12557, Pauwau Showjumpers
Painotus	Esteratsastus
Koulutustaso	160cm
Rekisterinumero	VH22-011-0056
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 07.01.2023 Kuvat © tallin omaisuutta

05/23 ERJ-I tilaisuus

Luonnekuvaus

"Rasse hyppää kuin olisi frisbee", tokaisi valmentajani kerran. Ensireaktionani purskahdin nauruun, seuraavaksi kysyin, mitä ihmettä hän oikein tarkoitti. Kuulemma ori on yhdessä hypyn vaiheessa aivan frisbeen näköinen ja oloinen liukuessaan pehmeästi läpi hypyn jalat tiukkaan nippuun ylös nostettuna. Avainsana on kuulemma pehmeys, ori "lipuu pehmeästi esteen ylitse laskeutuen pehmeästi, tarkasti maaliinsa kuin hyvin heitetty frisbee frisbeegolfradalla". Vertaus se on tuokin!

Olkoonkin vähän lentävä lautanen (ei se kyllä satulaan tunnu niin hurjalta kuin kaikki kuvailevat orin tekniikan näyttävän!), Rasse osaa hommansa. 160cm radoille pääsy, saati niillä pärjääminen, ei ole ollut tuurista vaan taidosta kiinni. Enkä nyt puhu ihmistaidosta, jota toki sitäkin on tietenkin tarvittu. Toki kimosta odotettiin paljon jo vanhempia valitessa; suku on täynnä loistavia hyppääjiä, kilpailuissa meritoituneita ratsuja, joiden tasolle Rassenkin odotettiin nousevan. Ja ori totta tosiaan nousi!
Puoliveriset ovat hevosurheilun urheiluautoja. Tämä kimo ei ole mikään klassikkomallin menopeli, vaan moderni ja virtaviivainen, markkinat valloittanut tulokas. Erinomaisesti kiihtyvä, nopea ja ketterä Rasse liikkuu ylämäkeen rakentunein, pitkin ja irtonaisin liikkein, joista löytyy valtavasti voimaa. Nuorena, innokkaana uransa eskarivaiheessa vauhdinsäätelyn kanssa oli hieman ongelmia, jotka katosivat rutiinin sekä iän tuoman viisauden myötä.
Hyppääminen tuntuu olevan parasta, mitä Rasse tietää. Imu esteille on aivan omaa luokkaansa, ja ori hyppii tarhassaankin kaiken maailman oksien ja varjojen yli hellyttävällä innolla. Sillä on esteälyä sekä tilannetajua; tuntuu, että kimo osaa itsekin (hieno)säädellä laukkaansa sekä tulokulmaa esteille. Omapäisen touhuamisen sijaan Rasse kuuntelee ratsastajaansa tehden yhteisiä suorituksia ottaen ohjat ainoastaan yllättävissä tilanteissa, joissa ratsastaja ei ehdi reagoida. Hyvin usein orin ratkaisut ovat oikeita ja toimia. Sen vaistoissa on samaa herkkyyttä mitä sen ratsastettavuudessa.

Tallikäytöksestäkään ei voi valittaa. Rasse-raasu tosin arastelee klippauskonetta sekä korvakarvojensa saksimista yhä edelleen, lähinnä äänten vuoksi. Kimon saa kyllä klipata sekä korvakarvat siistiä ilman sen kummoisempia varotoimenpiteitä (rapsuttelu, jutustelu sekä satunnainen porkkana tai vastaava herkkupala tietysti auttaa hevosta rentoutumaan), vaikka orin ilmeestä sekä kehonkielestä huomaakin jännityksen ja epämukavuuden. Muut talliarjen äänet eivät sentään pelota, pelkästään klippauskone sekä sakset, ja nekin vain lähellä korvia. Hännän tai vuohiskarvojen saksiminen ei aiheuta yhtä vahvaa reaktiota, korkeintaan jokusen huolestuneen vilkaisun.
Fiksu, siivokäytöksinen ori, helppo joka tilanteessa, joten mitäpä siitä puolesta sen enempää kertomaan? Kaikki karjas oriöyhötys (onneksi!) puuttuu, Rassen olemuksesta kyllä huomaa sen sukupuolen ilman naapuripitäjään kuuluvaa karjuntaakin. Ihan kenen tahansa käsiin sopiva hevonen, todella, todella nöyrä ja kaikin puolin kiva hevonen.

Yksin matkustaessaan Rasse tuntuu olevan hieman huolestunut, kaverin kanssa tai isommassa porukassa hevosrekassa sen olemus on rennompi. Uudet maisemat vieraine hevosineen kiinnostavat kimoa siinä määrin, että se tuntuu kasvavan viidestä kymmeneen senttiä korkeutta vain nähdäkseen kaiken paremmin. Askelista löytyy hieman lisää jousia, ei kuitenkaan levottomuutta tai taluttajan ohitse pyrkimistä.
Verryttelyissä kimo kuitenkin karistaa turistin elkeensä harteiltaan, pistää ammattilaisvaihteen päälle ja vaikkei ratsastaja olisikaan varma voitosta, Rasse kyllä on. Jo siellä verryttelyjen alkuvaiheessa, ennen ensimmäistäkään hyppyä. Tämä itsevarmuus välittyy myös yleisölle orin jokaisesta askeleesta. Jos jokin, niin juurikin liika itsevarmuus voi sabotoida suorituksia; vaikka hyppytekniikka, voima ja kaikki muukin on kohdillaan, eivät ne puomit silkalla uskolla omaan tekemiseen kannattimillaan pysy.
© Lissu T.

i. Pauwau Grenade hann, rn, 165cm	ii. Gravitino RWD KTK-III	iii. Gravity Victim KTK-II
		iie. Rewenia KTK-II
	ie. Pauwau Ginerva ERJ-II	iei. Galiletto ERJ-I
		iee. Weakerton's Kiesza ERJ-I
e. Pauwau Fairytale hann, rnkm, 168cm ERJ-I	ei. Pauwau Farao ERJ-I	eii. Frontierland ERJ-I
		eie. Castlewoods Nefertiti ERJ-II
	ee. Hey Sailor Scar ERJ-I	eei. Han Solo ERJ-II
		eee. Cutie Mark Crusader

01.07.2023	hann-t. Pauwau Ganymede	e. Delphine Scar	VH23-011-0161
11.09.2022	fwb-t. Rowandell Iliona	e. Rowandell Idetta	VH22-031-0296

Kilpailutulokset

Esteratsastus	vt. 10 / 10
Ominaisuuspisteet (ERJ)	6706.7	Kuuliaisuus ja luonne	2436.23
Hyppykapasiteetti	2214.21	Rohkeus	2056.26

Päiväkirja ja valmennukset

25.04.2023 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Kauniin ilman kunniaksi mä päätin haluta lähteä maastoon. Ratsuksi valikoitui Rasse, koska ori ei ollut hetkeen päässyt maastoon ja sen kanssa olisi kiva mennä. Ja se menisi yksinkin, eikä tarvitsisi yrittää löytää jotain mukaan. Kaikilla oli melkoisen kiire, osittain johtuen mun niin sanotusta vapaapäivästä. Mun vapaapäivät olivat sellaisia, että mulla ei ollut mitään määrättyä tehtävää. Harvemmin mä tallilta osasin pois pysyä, varsinkin kun asui samassa pihassa. Joten mun vapaapäivän ansiosta mä pystyin vain valikoimaan hevosen ja lähteä maastoon ihan niin pitkäksi kuin huvittaisi. Toki sen piti sopia hevosen kalenteriin ja Rasselle oli suunniteltu kevyt sileän ratsastus tälle päivälle, joten sen voisi hyvin muuttaa maastoksi. Orin ratsastaja saisi joko hengähdystauon tai sitten ratsastaisi jonkun muun. Sellaista se tuppasi meillä olemaan.

Kun kimo oli laitettu kuntoon ja mä olin pihassa päässyt selkään, mä ohjasin hannoverin kohti maastoja. Meillä oli paljon vaihtoehtoja, mutta nyt mä valitsin reitin, missä menisi ainakin tunti. Sieltä pääsisi kyllä koukkaamaan pidemmänkin lenkin, jos sitten kesken matkaa siltä rupeaisi tuntumaan. Rasse tuntui olevan tyytyväinen tähän valintaan ja käveli rennosti pitkin askelein eteenpäin pitkin ohjin. Me käveltiin hyvä tovi ja otettiin sitten pätkä ravia. Orilla ei ollut kiire minnekään, vaan me nautittiin molemmat rennosta menosta. Kerettiin me ottamaan pieni pätkä laukkaakin, joka sekin meni rennosti hieman löperöllä ohjalla.

19.03.2023 - Päiväkirjamerkintä (kirjoittajana omistaja)

Rasse oli kiinnitetty käytävälle seisomaan, koska olisi siistimisen vuoro. Ori ei tätä tulisi fanittamaan, mutta mulla oli lahjontaeväät matkassa ja kehuja satelisi koko toimituksen ajan. Hieman epäluuloisen näköinen kimo oli siinä käytävällä seistessään, kun mä keräsin sakset ja muut tarvikkeet lähelle. Mä juttelin Rasselle kokoajan, koska se myös pitäisi mut rauhassa. Kun tavarat oli kasassa, ruvettiin hommiin. Korvakarvat saksittiin, kuten myös harja tasoitettiin. Häntää joutui harjaamaan selväksi hetken ja sitäkin sai vähän saksia. Hännän hoito tosin ei aiheuttanut juuri mitään reaktiota, korvakarvat olivat taas vaikein. Rasse selviytyi kuitenkin taas hienosti ja sai paljon herkkuja palkinnoksi upeasta suorituksestaan. Vaikka se ei selkeästi toimenpiteistä tykännyt, se oli niin hirveän kiltti, että seisoi vain paikoillaan koko ajan.